Vampyyrimatkija (Mimus macdonaldi) on pienellä Galápagossaariin kuuluvalla Españolan saarella elävä matkijoihin kuuluva varpuslintu. Vampyyrimatkija on yksi niistä lintulajeista, jotka Charles Darwin löysi matkoillaan.
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ma
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Re
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
So
Sosiaaliset eläimetEi
Ei siirtolainenH
alkaaKooltaan vampyyrimatkija on noin 28 cm. Päästään, selästään ja siivistään laji on harmahtavan ruskean kirjava. Pyrstö on pitkä ja tumma. Vampyyrimatkijan vatsa on väritykseltään vaalean harmaa. Vampyyrimatkijan nokka on huomattavasti pidempi kuin millään muulla sen lähisukulaisilla darwinimatkijalajeilla. Silmiä ympäröi musta täplä. Lintu on taitava laulamaan.
Vampyyrimatkijan elinympäristöä ovat kuivat alankometsät ja pensaikkomaat. Laji luokitellaan vaarantuneeksi sen erittäin pienen elinalueen vuoksi. Vampyyrimatkijakannan kooksi arvioidaan 1 000–2 500 yksilöä. Pienen elinalueet lisäksi lajin säilymistä uhkaavat rottalajit.
Pesimäajan ulkopuolella vampyyrimatkijat elävät noin 40 yksilön parvissa. Pesimäaikana maaliskuusta huhtikuuhun linnut muodostavat yhdeksän aikuisen yksilön yhteispesiä. Naaras munii pesimäkerralla vain yhden munan.
Vampyyrimatkijan ravinto koostuu pääasiassa merilintujen munista ja raadoista. Erityisesti laji syö galapagosinalbatrossin (Diomedea irrorata), sinijalkasuulan (Sula nebouxii) ja naamiosuulan (Sula dactylatra) munia.
