Galapagosinalbatrossi (Phoebastria irrorata) on ainoa tropiikissa pesivä albatrossilaji. Lajin kuvaili ja nimesi Osbert Salvin vuonna 1883.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ka
KalansyöjätNi
NilviäissyöjäRa
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Pu
PuolivesieläimetMe
MerilintuMerilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
Pe
Pelagiset linnutVa
Vanhat eläimetLi
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Lu
LuonnonvarainenSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Me
MerilintuMerilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
Le
Leijailevat linnutYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Mi
MigraatioW
alkaaLi
Liitävät eläimetLinnun vartalon pituus on 84–94 cm, siipien kärkiväli keskimäärin 2,27 m ja paino keskimäärin 3,4 kg. Lajin päälaki ja niska ovat kermanvaaleat, kaula ja naama valkoiset sekä muu vartalo ruskea. Nokka on kirkkaankeltainen ja suurikokoinen. Koivet ovat vaaleansinertävät.
Laji pesii vain Españolan saarella Galápagossaarilla sekä mahdollisesti Isla de la Platalla Ecuadorin rannikolla. Españolan populaatio on kasvanut 1970-luvun alun 12 000 parista 15 600–18 200 pariin 1994. Vuonna 2001 laskettiin saarelta vähintään 34 694 yksilöä. Isla de la Platalla pesii korkeintaan 10–20 paria. Pesimäajan ulkopuolella laji vaeltelee Perun ja Ecuadorin rannikolla Perunvirran tuottaman runsaan ruokapöydän ääressä. Laji on äärimmäisen uhanlainen.
Kivikkoinen ja pensaikkoinen Españolan saari.
Galapagosinalbatrossi syö pääasiassa kalaa, kalmareita ja äyriäisiä.
Muninta tapahtuu huhti-toukokuussa ja keskimääräinen hautomisaika on 65 päivää. Molemmat emot hautovat vuorotellen. Emoilla on erikoinen tapa siirtää munaa runsaan viikon välein niin, että haudonnan lopulla muna sijaitsee keskimäärin 3–4 metrin päässä alkuperäisestä pesästä. Käyttäymisen syytä ei varmuudella tunneta. Munien siirtely aiheuttaa pesätappioita, sillä usein muna vierähtää kiven koloon tai halkeamaan, josta emo ei saa sitä poistettua.
