Amerikansirri (Calidris minutilla) on hyvin pieni kahlaajalintu, joka pesii Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Lajin nimesi ranskalainen lintutieteilijä Louis Jean Pierre Vieillot vuonna 1819.
Linnun pituus on 11–12 cm, siipien kärkiväli 33–35 cm ja paino 16–34 g. Naaras on hieman kookkaampi. Amerikansirri on sirrien suvun pienikokoisin laji. Linnulla on kellertävät jalat sekä lyhyt ja ohut tumma nokka. Höyhenpeite on selkäpuolelta ruskeankirjava, vatsa ja rinta vaaleat. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Amerikansirri on muuttolintu, joka pesii Alaskassa ja Kanadan pohjoisosissa ja talvehtii pääasiassa Meksikonlahden rannikoilla, Länsi-Intian saaristossa ja Etelä-Amerikan pohjoisosissa. Maailman populaation koko on noin 600 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Tuulet saavat sen joskus ajautumaan Eurooppaan, jossa se on erittäin harvinainen vierailija. Suomessa laji on tavattu kerran, vuonna 1847 Helsingissä.
Amerikansirri pesii arktisella tundralla puurajan tuntumassa, pääasiassa rannikon mutarannoilla ja soilla mutta myös sisämaan soilla ja lampien rannoilla. Muutto- ja talvehtimisseuduilla laji viihtyy mutaisilla tai lyhytkortista ruohoa kasvavilla märillä rannoilla.
Amerikansirrin ravintoa ovat mudassa elävät hyönteiset, madot ja nilviäiset.
Amerikansirrin pesä on maassa. Naaras munii neljä munaa, joita molemmat emot hautovat. Naaras jättää yleensä poikasten hoidon koiraan huoleksi. Poikaset etsivät itse ruokansa ja oppivat lentämään hieman yli kaksiviikkoisina.
