Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Jaguaari (Panthera onca) on suuri Amerikan mantereilla tavattava kissaeläin. Yhdessä tiikerin, leijonan, leopardin ja lumileopardin kanssa se on yksi viidestä Panthera-sukuun kuuluvasta 'isosta kissasta'. Jaguaari on suurin läntisellä...
Puuma (tieteellinen nimi vuodesta 1993 Puma concolor, sitä ennen Felis concolor) on Amerikassa elävä kissaeläin. Sen levinneisyysalueeseen kuuluu periaatteessa koko Keski- ja Etelä-Amerikka lukuun ottamatta niitä melko laajoja alueita, joilta...
Alpakka (Vicugna pacos) on eteläamerikkalainen villantuotantoon jalostettu kamelieläin, jonka pääasiallinen kantamuoto on vikunja. Se on myös laaman lähisukulainen.
Kapybara eli vesisika (Hydrochoerus hydrochaeris) on maailman suurin jyrsijä. Se elää Etelä-Amerikassa.
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Oselotti (Leopardus pardalis) on Etelä-, Keski- ja Pohjois-Amerikassa elävä pieni kissaeläin. Nimi oselotti tulee nahuatlin kielen sanasta ocelotl sekä azteekin kielen sanasta tlalocelot ja tarkoittaa peltotiikeriä (sanatarkasti peltojen suuri...
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus) on Amerikasta kotoisin oleva, peurojen alaheimoon kuuluva hirvieläinlaji. Se elää ihmisen siirtämänä vieraslajina ainakin Karibialla, Suomessa, Tšekissä ja Uudessa-Seelannissa. Laji...
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Kinkaju eli kierteishäntäkarhu (Potos flavus) on Keski- ja Etelä-Amerikan sademetsissä elävä puolikarhulaji. Laji on joskusmilloin? luokiteltu virheellisesti puoliapinaksi tai sivettieläimeksi.
Amazonindelfiini eli inia, aiemmin myös boutu (Inia geoffrensis) on maailman suurin jokivalaidensukuinen valas. Laji on harvinainen, mutta kuitenkin sukupuutolta turvatumpi kuin sukulaislajinsa. Sen suurin uhka on kalastus. Lajia jää kalastajien...
Jaguarundi (Herpailurus yagouaroundi) on Etelä- ja Keski-Amerikassa tyypillisesti trooppisissa metsissä elävä keskikokoinen kissaeläin. Se on aktiivinen päivisin ja saalistaa maassa pesiviä lintuja, jyrsijöitä sekä muita pikkunisäkkäitä.
Silmälasikarhu (Tremarctos ornatus) on ainoa karhu (Ursidae), joka elää trooppisessa Etelä-Amerikassa. Se voi kasvaa 180 senttimetriä pitkäksi ja saattaa painaa toistasataa kiloa. Koostaan huolimatta se on taitava kiipeilijä. Silmälasikarhut eivät...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Jättiläissaukko eli isosaukko (Pteronura brasiliensis) on Etelä-Amerikassa elävä saukkolaji. Tämä erittäin uhanalainen eläin on paitsi maailman suurin saukkolaji, myös maailman suurin näätäeläin.lähde?Jättiläissaukko on Pteronura-sukunsa ainoa...
Isomuurahaiskarhu (Myrmecophaga tridactyla) on Etelä- ja Keski-Amerikassa elävä hyönteisiä syövä vajaahampainen nisäkäs. Se elää heinikkomailla, soilla ja alankosademetsissä.
Pitkähäntäkissa eli puuoselotti eli margay (Leopardus wiedii) on Etelä- ja Keski-Amerikassa elävä kissaeläin. Se on läheistä sukua oselotille ja tiikerikissalle.Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä...
Yhdeksänvyövyötiäinen (Dasypus novemcinctus) on vyötiäisiin kuuluva vajaahampainen. Se elää kuivilla tasangoilla Etelä-, Keski- ja Pohjois-Amerikassa.
Pensaskoira eli suokoira (Speothos venaticus) on Etelä-Amerikassa elävä koiraeläin. Sitä tavataan laajalla alueella Keski-Amerikan itäkärjessä ja Etelä-Amerikassa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen silmälläpidettäväksi...
Pitkähäntäkärppä (Mustela frenata) on laajimmalle levinnyt kärppä-suvun eläin Uudella mantereella. Pitkähäntäkärppä on levinnyt Etelä-Kanadasta melkein koko Yhdysvaltojen läpi Meksikoon, Väli-Amerikkaan ja Etelä-Amerikan pohjoisiin osiin....
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Isoverenimijä eli vampyyri (Desmodus rotundus) on yleisin kolmesta verivampyyrien eli verenimijöiden alaheimon (Desmodontinae, vanh. Desmontidae) jäsenestä.
Meksikondoggilepakko (Tadarida brasiliensis) on keskikokoinen lepakkolaji. Lajin yksilöt ovat tavallisesti noin yhdeksän senttiä pitkiä ja painavat noin 12–30 grammaa. Väriltään meksikondoggilepakot ovat tumman ruskeita tai harmaita.Sen lennon...
Jättiläisvyötiäinen (Priodontes maximus) on vyötiäisiin kuuluva nisäkäs. Se elää Etelä-Amerikan pohjois- ja keskiosissa aarniometsissä.Se elää yksinään kaivellen luolia puiden juurien lähettyville.
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Taira eli uroni (Eira barbara) on näätäeläimiin kuuluva nisäkäslaji. Taira syö lintuja, piennisäkkäitä, hunajaa, liskoja ja hedelmiä. Usein tairat hankkivat ruokaa enemmän kuin tarvitsevat. Lajia tavataan Keski- ja Etelä-Amerikassa. Tairat elävät...
Punakoati eli punanenäkarhu eli koati (Nasua nasua) on Keski- ja Etelä-Amerikassa elävä puolikarhu (Procyonidae). Punakoatit elävät kahdenkymmenen yksilön ryhmissä. Ne syövät pikkueläimiä, hedelmiä ja siemeniä. Ne voivat häntineen olla jopa 125...
Amerikantapiiri (Tapirus terrestris) on kavioeläimiin kuuluva nisäkäslaji. Amerikantapiiria esiintyy Etelä-Amerikassa Venezuelasta ja Kolumbiasta Brasiliaan, Argentiinaan ja Paraguayhin saakka.
Kauluspekari (Pecari tajacu) on pekarien heimoon kuuluva amerikkalainen sorkkaeläin.
Kynnetönmanaatti (Trichechus inunguis) on manaateista pienin. Tämä Amazonin sademetsässä elävä laji on vaarantunut.
Pyöriäisdelfiini (Stenella longirostris), jonka uudeksi nimeksi on ehdotettu suippokuonodelfiini, on noin kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Se on kolmivärinen: tummanharmaa selkä, helmenharmaat kyljet ja lähes valkoinen vatsa. Tyypillinen...
Pussisaukko (Chironectes minimus) on ainoa pussieläin, joka elää enimmäkseen vedessä. Se on myös pussirottiin kuuluvan Chironectes-suvun ainoa laji. Pussisaukko elää makeavetisissä järvissä ja virroissa Meksikossa ja Keski- ja Etelä-Amerikassa.
Tiikerikissa eli orisilla tai onsilla (Leopardus tigrinus, myös Oncifelis tigrinus tai Felis tigrina) on kissaeläin ja läheistä sukua oselotille ja pitkähäntäkissalle.Sen asuinalueita ovat Keski- ja Etelä-Amerikan trooppiset sademetsät. Tiikerikissa...
Bassaricyon neblina on hiljattain erilliseksi lajiksi tunnistettu puolikarhuihin kuuluva eteläamerikkalainen petoeläin. Sen tieteellinen lajikuvaus julkaistiin 15. elokuuta 2013, jolloin asiasta tiedotettiin laajasti. Bassaricyon neblina on pienempi...
Ravunsyöjäkettu eli ravunsyöjäkoira eli rapukettu (Cerdocyon thous) on eteläamerikkalainen koiraeläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ravustajakoira.
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
