Alpakka

Täysikasvuisen alpakan säkäkorkeus on alle metrin ja paino 60–80 kg. Alpakka samoin kuin laamakin on kesytetty kotieläimeksi ainakin 5000 vuotta sitten. Alpakan villi kantamuoto on vikunja ja laaman guanako. Kaikki neljä ovat lähisukulaisia ja risteytyvät keskenään saaden lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Alpakka on perinteisesti villantuottaja ja laama on juhta, mutta villalaamojen (wooly-llama) villa on alpakanvillan tasoista ja erityisesti Boliviassa kasvatetaan tämän tyyppisiä laamoja.

Alpakasta on kaksi päätyyppiä, pörröinen "huacaya" ja suoravillainen "suri". Huacaya-tyyppi pärjää Suomen oloissa talvellakin, surin suora villa saattaa kastua ja se on herkempi palelemaan huonolla ilmalla.

Alpakoiden perusvärejä on 22, ja perinteinen tapa villankäytössä on ollut luonnonmukaisten värien käyttö. Valkoista villaa myös värjätään, ja esimerkiksi Perussa se on suosituin alpakan väri. Alpakoita ja laamoja käytetään paitsi villantuottajina myös maatilamatkailussa, lemmikkeinä, maisemanhoitajina ja terapiaeläiminä. Maisemanhoitoon ne sopivat siksi, että ne ylettyvät korkeammalle kuin lampaat, eivät pehmeillä anturoillaan jätä jälkiä maastoon ja lisäksi ne ovat niin hiljaisia, että niitä voi pitää alueilla, joissa ei saa tulla häiriötä kuten koulujen, sairaaloiden, hautausmaiden ja vastaavien lähellä.