Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs. Susi jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32–37 alalajiin, joista osa on jo kadonnut.Susi on levinnyt suureen osaan pohjoista pallonpuoliskoa arktisilta alueilta Meksikon ja Intian...
Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä. Sen eri alalajeja tavataan monilla alueilla Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Karhun pituus on 135–250 senttimetriä ja paino 60–300 kilogrammaa, uros on selvästi suurempi kuin...
Lumileopardi (Panthera uncia, ennen Uncia uncia) on iso kissaeläinlaji, joka elää Keski-Aasian vuoristoissa.
Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. Suomeen villisika on...
Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin: sen levinneisyysalue käsittää lähes koko Pohjois-Amerikan ja Euraasian. Lisäksi Pohjois-Afrikassa elää jonkin verran kettuja.Kettu on aikaisemmin...
Vapiti eli kanadanhirvi (Cervus canadensis) on suuri hirvieläimiin kuuluva nisäkäs. Se on hirven ja sambarhirven jälkeen suurin hirvieläin. Vapitia ja saksanhirveä pidettiin pitkään samana lajina, mutta DNA-tutkimukset ovat osoittaneet, että...
Kärppä eli portimo (Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva pienikokoinen petoeläin, joka elää pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä oloissa, muun muassa Suomessa.Kärpän tärkeintä ravintoa ovat vesi-, metsä- ja peltomyyrät sekä oravat...
Kotihiiri (Mus musculus) on pieni ihmisasumusten ja varastojen liepeillä viihtyvä jyrsijälaji. Kotihiiri pääsee helposti asuinrakennusten sisätiloihin jopa alle senttimetrin kokoisesta kolosta ja erilaisten materiaalien läpi. Se on aktiivisin...
Arokissa (Otocolobus manul) eli manuli on kesykissan kokoinen, pitkäturkkinen kissaeläin, joka elää itäisen Aasian karuilla aroilla.
Ilves (Lynx lynx) on keskikokoinen kissaeläin, joka on yksi laajimmalle levittäytyneistä kissoista. Sen asuinalue käsittää suuren osan Euraasiaa, ja sen kanta on vahvimmillaan Venäjällä, Fennoskandiassa, Baltiassa ja Karpaateilla. Lajin...
Visentti eli euroopanbiisoni (Bison bonasus) on suurikokoinen nautaeläinlaji ja eurooppalainen vastine amerikkalaiselle biisonille. Se oli vähällä kuolla sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta laji säilyi eläintarhoissa kasvatettujen yksilöiden...
Mäyrä (Meles meles) on ahman jälkeen suurin Suomessa elävä näätäeläin. Se tunnetaan myös nimillä euraasianmäyrä ja metsäsika.
Lumikko (Mustela nivalis) on pienin näätäeläin. Pienuus mahdollistaa saalistamisen myyrien lumeen kaivamissa koloissa. Lumikon lähisukulainen on sitä vain vähän suurempi kärppä. Lumikosta käytettyjä muita nimityksiä ovat pieni portimo (portimo on...
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla metsästyksen vuoksi.Suomessakin saukko on...
Kivinäätä eli koivunäätä eli pihanäätä (Martes foina) on Euroopassa ja Aasiassa elävä näätäeläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on kylänäätä.
Argaali (Ovis ammon) on luonnonvarainen lammaslaji, joka elää Kazakstanissa ja muualla Keski-Aasian ylänköalueilla, kuten Himalajalla, Tiibetissä ja Altailla.Argali on mongolian kielen sana, joka tarkoittaa pässiä.
Korsakki eli arokettu (Vulpes corsac) on pääosin Aasian aroilla elävä koiraeläin. Laji on melko pienikokoinen ja syö etenkin jyrsijöitä. Se on suosittu metsästyskohde eikä ole uhanalainen.
Marcopolonlammas (Ovis ammon polii) on Afganistanissa, Kiinassa, Kirgisiassa, Pakistanissa ja Tadžikistanissa tavattava argaalin alalaji.
Korvasiili eli pitkäkorvasiili eli ”egyptiläinen pitkäkorvasiili” (Hemiechinus auritus) on pienikokoinen siililaji, jota pidetään myös lemmikkinä.
Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji.Aikaisemmin Pipistrellus pipistrellus tunnettiin nimellä kääpiölepakko. Laji kuitenkin jaettiin kahdeksi eri lajiksi, jolloin Pipistrellus pygmaeus piti nimen...
Isohevosenkenkäyökkö eli euroopanisoherkko (Rhinolophus ferrumequinum) on lepakko, joka elää Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Laji voi elää jopa 30-vuotiaaksi ja se on saanut nimensä hevosenkengän muotoisesta osasesta nenässään.
Arohilleri (Mustela eversmanii) on kärppien sukuun kuuluva näätäeläin.
Vuorikärppä (Mustela altaica) on kärppien sukuun kuuluva näätäeläin, joka muistuttaa sukulaistaan siperiankärppää mutta on pienempi ja sen karva ja häntä ovat lyhyemmät.
Kääpiöhevosenkenkäyökkö (Rhinolophus hipposideros) on hevosenkenkäyökköjen heimoon kuuluva lepakkolaji. Lajin uudeksi nimeksi on nisäkäsnimistötoimikunta ehdottanut euroopanpikkuherkkoa.Sen siipien kärkiväli on 19–25 cm ja vartalo 4–4,5 cm sekä...
Altainmurmeli (Marmota baibacina) on osissa Kazakstania, Kiinaa, Kirgisiaa, Mongoliaa ja Venäjää tavattava murmeli. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen elinvoimaiseksi lajiksi.
Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), aiemmin pohjan yölepakko, on maailman pohjoisin lepakkolaji, jota tavataan napapiirin pohjoispuolellakin. Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji.
Pitkähäntämurmeli (Marmota caudata) on osissa Afganistania, Intiaa, Kiinaa, Kirgisiaa, Pakistania ja Tadžikistania tavattava murmeli. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen elinvoimaiseksi lajiksi.
Metsäunikeko eli puu-unihiiri (Dryomys nitedula) on Euraasiassa elävä unikekoihin kuuluva jyrsijälaji. Se on hieman pähkinähiirtä suurempi, mutta tammihiirtä pienempi. Metsäunikeon levinneisyys ulottuu Sveitsistä Kiinaan. Euroopassa metsäunikeko on...
Peltohiiri (Apodemus agrarius) on jyrsijälaji, joka kuuluu varsinaisten hiirten ja rottien alaheimoon ja samaan sukuun metsähiiren kanssa.
