Kääpiöhevosenkenkäyökkö

Sen siipien kärkiväli on 19–25 cm ja vartalo 4–4,5 cm sekä häntä 2–3 cm. Painoa lepakolle kertyy vain 5–9 g. Kääpiöhevosenkenkäyököllä on heimolaistensa tavoin hevosenkengän muotoinen ihopoimu kuonossa. Äänet ovat hyvin korkeita ja hiljaisia, kirskuvia. Laji elää metsäisillä kalkkikivialueilla, missä se lentää öisin pyydystäen lähinnä ilmasta yökkösiä, sääskiä, kärpäsiä ja kovakuoriaisia.

Kääpiöhevosenkenkäyökkö horrostaa yksin luolissa, mutta kesällä päiväpiilossa voi olla kokonainen yhdyskunta. Naaras saa kesä-heinäkuussa neljän kuukauden tiineyden jälkeen yhden poikasen. Poikanen vieroitetaan 6–7 viikon kuluttua. Laji tulee sukukypsäksi yksivuotiaana. Kääpiöhevosenkenkäyökkö saattaa elää luonnossa ainakin 21-vuotiaaksi, mutta kuolee vankeudessa nopeasti. Lajin levinneisyysalue ulottuu Britteinsaarilta idässä Kirgisiaan ja Kashmiriin Keski-Aasiassa ja etelässä Koillis-Afrikkaan.

Kääpiöhevosenkenkäyökön kannan kokoa ei tunneta, mutta se on joissakin valtioissa luokiteltu vaarantuneeksi ja on vaarassa kuolla sukupuuttoon levinneisyytensä pohjoisosissa Euroopassa. Alankomaista ja Liechtensteinistä se on jo hävinnyt. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN kuitenkin muutti omassa uhanalaisuusarviossaan vuonna 2004 lajin luokituksen vaarantuneesta elinvoimaiseksi.