Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Leopardi eli pantteri (Panthera pardus) on suurikokoinen, Afrikassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa elävä kissaeläin. Leopardi on hyvin laajalle levinnyt ja on elinympäristönsä ja ravintonsa suhteen erittäin mukautuva.
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. Suomeen villisika on...
Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkoon kuuluva nisäkäs yhdessä manaattien ja sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kanssa. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta ”duyung”, joka tarkoittaa merenneitoa.
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Aasiannorsu (Elephas maximus) on yksi kolmesta nykyisestä norsulajista. Se on Aasian suurin maanisäkäs, joka painaa 2 700–5 000 kilogrammaa, on kuutisen metriä pitkä ja lähes kolme metriä korkea. Aasiannorsu on pienempi ja karvaisempi kuin...
Huulikarhu (Melursus ursinus) on Etelä-Aasiassa Nepalista Sri Lankaan elävä karhulaji (Ursidae). Sen ravinto eroaa muista karhuista, sillä se syö termiittejä. Se on ainoa laji joka kuuluu sukuun Melursus.
Ruostetäpläkissa (Prionailurus rubiginosus joskus Felis rubiginosa) on hyvin pieni kissaeläin, jonka elinaluetta ovat Etelä-Intia ja Sri Lanka. Sen pituus on 35–48 cm, häntä 15–25 cm, ja se painaa vain noin 1,5 kg. Turkin väri on harmaa, ja sen...
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Kultasakaali (Canis aureus) eli sakaali (pers. šaġāl) on keskikokoinen ja siro koiraeläinlaji. Lajin nimestä on käytetty myös kirjoitusasuja šakaali ja shakaali, mutta näitä pidetään vanhentuneina. Sakaali on kaikkiruokainen, ja sillä on pitkät...
Intiannorsu (Elephas maximus indicus) on yksi aasiannorsun alalajeista. Lisäksi intiannorsu on aasiannorsun eli koko lajin vanha nimitys. Intiannorsun pääasiallinen elinalue rajoittuu Intian alueelle, mutta lajia esiintyy pieninä populaatioina myös...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Aksishirvi eli chital eli aksiskauris (Axis axis) on Etelä-Aasiassa elävä täplikäs jalohirvilaji. Se on Intian metsien yleisin hirvieläimiin kuuluva laji. Sitä on siirretty puisto- ja riistaeläimeksi muillekin mantereille.Nisäkäsnimistötoimikunta on...
Viidakkokissa eli kaislikkokissa eli ruovikkokissa (Felis chaus) on pieni kissaeläin, jolla on pitkät jalat ja terävät korvat. Se elää Aasian eteläosissa ja Koillis-Afrikassa. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta nimeä suokissa.
Kalastajakissa (Prionailurus viverrinus tai Felis viverrinus) on aasialainen keskikokoinen kissaeläin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on luokitellut sen vaarantuneeksi lajiksi.
Sambarhirvi eli aristoteleenhirvi (Rusa unicolor) on aasialainen hirvieläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on sambar.
Intianlentäväkoira eli intianlenkko (Pteropus giganteus) on hedelmälepakkojen heimoon kuuluva lepakko. Sen siipien kärkiväli on yli metrin. Intianlentäväkoira on kasvinsyöjä, joka syö mm. hedelmämehuja. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin...
Intianmuurahaiskäpy (Manis crassicaudata) on Intiassa ja sen lähialueilla elävä muurahaiskäpylaji.Se on suuri, pyöreämuotoinen muurahaiskäpy, joka painaa yleensö 10–16 kg. Se kasvaa 60–75 cm pitkäksi, minkä lisäksi häntä on 40–45 cm pitkä. Koiraat...
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla metsästyksen vuoksi.Suomessakin saukko on...
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Mungo (Herpestes edwardsi) on Intiassa ja sen naapurimaissa elävä mangustilaji.
Srilankannorsu eli ceyloninnorsu (Elephas maximus maximus) on yksi aasiannorsun alalajeista. Se on alalajeista tummin ja suurin. Uhanalaisia srilankannorsuja on Sri Lankan saarella enää noin 2 500–4 000 yksilöä. Niistä 2000-2870 elää erilaisilla...
Etruskipäästäinen (Suncus etruscus) on pienikokoinen päästäislaji ja kevyin kaikista tunnetuista nisäkkäistä.Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä vähäpäästäinen.
Pyöriäisdelfiini (Stenella longirostris), jonka uudeksi nimeksi on ehdotettu suippokuonodelfiini, on noin kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Se on kolmivärinen: tummanharmaa selkä, helmenharmaat kyljet ja lähes valkoinen vatsa. Tyypillinen...
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
Kääpiökaskelotti (Kogia breviceps) on kaskelottien heimoon kuuluva valaslaji.
Pikkukaskelotti (Kogia sima) on kaskelottien heimoon kuuluva hammasvalas. Se on maailman pienin kaskelottilaji. Pikkukaskelottia pidettiin 1960-luvun puoliväliin asti kuuluvana samaan lajiin kääpiökaskelotin kanssa.
Intianpiikkisika eli aasianpiikkisika (Hystrix indica) on piikkisikojen heimoon kuuluva jyrsijälaji. Lajia tavataan koko Etelä-Aasiasta ja Lähi-idästä. Se on hyvin sopeutuvainen erilaisiin elinympäristöihin, kuten vuoriin, trooppisiin ja lauhkeisiin...
Kääpiömiekkavalas eli hoikkapallopää (Feresa attenuata) on huonosti tunnettu delfiinilaji. Sillä on hoikka, sikarinmuotoinen ruumis, joka kaventuu pyrstöevään päin. Pää on pyöreä ja tylppä, eikä sillä ole delfiineille tyypillistä kuonoa....
Omuranvalas (Balaenoptera omurai) on erittäin harvinainen uurteisvalaisiin kuuluva valaslaji.
Hiiripäästäinen eli kyläpäästäinen (Suncus murinus) on Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva päästäislaji. Luonnollisen levinneisyysalueensa ulkopuolella sitä elää muun muassa Filippiineillä, Intian valtameren saarilla, Lähi-idässä ja...
Pikkusivettikissa (Viverricula indica) on sivettieläinten (Viverridae) heimoon kuuluva trooppisilla maa-alueilla elävä tasalämpöinen ja endoterminen nisäkäslaji. Se on sukunsa Viverricula ainoa laji.
Lyhyteväpallopää eli isokuonopallopää eli pallopää (Globicephala macrorhynchus) on pallopäävalaisiin kuuluva delfiinilaji. On mahdollista että nykyisin lyhyteväpallopäihin luokiteltavat delfiinit kuuluvat kahteen lajiin, sillä Japanin lähivesillä on...
Srilankanjättiläisoravalähde? (Ratufa macroura), toisinaan myös harmaajättiläisoravalähde?, on kookas jättiläisoravien sukuun kuuluva jyrsijä, jota tavataan Etelä-Intiassa ja Sri Lankassa. Suomen Lajitietokeskus suosittelee lajista käytettäväksi...
Raitadelfiini (Stenella coeruleoalba) on yli kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Sitä tavataan maailman kaikilla trooppisilla ja lämpimillä merillä missä veden lämpötila on yli 20 astetta. Se kasvaa 220–240 cm pitkäksi, ja sillä on erityinen...
