Suistokrokotiili (Crocodylus porosus) on Kaakkois-Aasiassa ja Australian pohjoisosissa elävä suurikokoinen matelija. Se on massansa perusteella kaikista nykyään elävistä matelijoista suurin. Sitä pidetään yhtenä vaarallisimmista eläimistä, ja sen...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Idänruskokäärme (Pseudonaja textilis) on laji myrkkytarhakäärmeiden heimossa. Laji elää Itä-, Keski- ja Pohjois-Australiassa ja sitä on löydetty myös Uudesta-Guineasta, mutta kyseessä on todennäköisesti erillinen laji. Idänruskokäärme on yksi...
Karettikilpikonna (Eretmochelys imbricata) kilpikonnien lahkoon kuuluva merikilpikonnien heimon laji. Uhanalaisuudestaan huolimatta rauhoitettua lajia pyydystetään sen kilven takia. Ravinnokseen se käyttää pienempiä merieläimiä ja levää. Pesiviä...
Etelänbastardikilpikonna (Lepidochelys olivacea) on pienehkö merikilpikonna, joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin tietyillä rannoilla.
Kauluslisko (Chlamydosaurus kingii) on agamien heimoon kuuluva liskolaji ja sukunsa ainoa laji. Laji elää 8–12-vuotiaaksi.
Ruskopuukäärme eli kissakäärmelähde? (Boiga irregularis) on käärme, joka kuluu tarhakäärmeiden (Colubridae) heimoon.
Mattopyton (Morelia spilota) on suurikokoinen pytonkäärme Australian ja Uuden-Guinean seudulta. Lajiin kuuluu kuusi tunnettua alalajia.
Puupyton eli vihreä puupyton (Morelia viridis) on myrkytön kuristajakäärme, jota tavataan Uudessa-Guineassa, Indonesian saarilla ja Cape Yorkin niemimaalla.
Lattapyrstökäärme (Laticauda colubrina) on myrkkytarhakäärmeiden (Elapidae) heimoon ja lattapyrstökäärmeiden (Laticaudinae) alaheimoon kuuluva käärmelaji.
Flynkilpikonna (Carettochelys insculpta) on pystytaivuttajien alalahkoon kuuluva kilpikonnalaji. Se on sukunsa Carettochelys ainoa laji ja flynkilpikonnien heimon (Carettochelyidae) ainoa elävä edustaja. Flynkilpikonnaa tavataan eteläisestä...
Krokotiilivaraani eli salvadorinvaraani (Varanus salvadorii) on pitkähäntäinen varaanilaji. Aikuisten krokotiilivaraanien pituus on yleensä alle 3 metriä, mutta suurin mitattu yksilö oli jopa 4,75 metriä pitkä. Epätavallisen pitkän häntänsä ansiosta...
Litteäselkäkilpikonna (Natator depressus) on Australian vesillä elävä merikilpikonnalaji. Merikilpikonnaksi se on keskikokoinen. Sen erikoispiirre on litteä kilpi. Litteäselkäkilpikonna on Natator-suvun ainoa laji.
Lepidodactylus lugubris on partenogeneettisesti lisääntyvä liskolaji, joka kuuluu gekkoliskojen heimoon.
Metsävaraani (Varanus prasinus) on varaanien heimoon kuuluva liskolaji. Se on sopeutunut hyvin elämään puissa.
Viherpuukäärme (Dendrelaphis punctulatus) on tarhakäärmeiden heimoon kuuluva käärmelaji.
Jättiläisskinkki (Corucia zebrata) on skinkkien heimoon kuuluva lisko.Johtuen jättiläisskinkin esiintymisalueen suppeudesta, pitkälle erikoistuneista elintavoista ja suosiosta terraarioeläimenä,lähde? se on liitetty CITES-sopimuksessa II:een...
Uudenguineankrokotiili (Crocodylus novaeguineae) on pienehkö krokotiililaji. Se opittiin tuntemaan vasta vuonna 1928.
Kirjolyhytkaulakilpikonna (Emydura subglobosa) on sivutaivuttajiin kuuluva kilpikonnalaji. Se liikkuu päivisin. Se on läheistä sukua krefftinlyhytkaulakilpikonnalle (Emydura krefftii).
Kölikäärme (Acrochordus granulatus) on käsnäkäärmeisiin kuuluva käärmelaji, jota tavataan Intian itärannikolta Ceylonille ja aina Filippiineille saakka ulottuvien alueiden jokisuissa ja rannikoilla. Nimensä kölikäärme on saanut vatsapuolella...
Vesiagama eli purjelisko (Hydrosaurus amboinensis) on agamien heimoon kuuluva liskolaji. Se on suurimpia agamalajeja. Vesiagamaa tavataan Molukeilla ja Uudessa-Guineassa. Se elää puissa veden läheisyydessä. Se on taitava uimari, ja se pakenee vaaran...
