Litteäselkäkilpikonna (Natator depressus) on Australian vesillä elävä merikilpikonnalaji. Merikilpikonnaksi se on keskikokoinen. Sen erikoispiirre on litteä kilpi. Litteäselkäkilpikonna on Natator-suvun ainoa laji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ni
NilviäissyöjäKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ve
VesieläimetKa
Kaivavat eläimetEs
Esiyksilölliset eläimetLu
LuonnonvarainenMa
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenMi
MigraatioF
alkaaLitteäselkäkilpikonna on saanut nimensä litteästä kilvestä, joka on väritykseltään oliivinvihreä. Kilpi on sileä ja ohut, mistä johtuen se vahingoittuu helposti. Sen päällä on keratiinikerros, joka suojaa kilpeä ja räpylöitä, mutta ne ovat siitä huolimatta hyvin herkät. Selkäkilven reunat ovat ylöspäin kääntyneet. Kilpi on muodoltaan soikea ja sen alapuoli on vaaleankeltainen. Kilven pituus on 102–125 senttimetriä ja koko kilpikonnan paino on noin 70 kilogrammaa. Naaraat ovat koiraita kookkaampia, mutta koiraiden häntä on pidempi. Pää on pyöreä ja on yleensä kilven tapaan oliivinvihreä.
Litteäselkäkilpikonnan levinneisyysalue on paljon suppeampi kuin muilla merikilpikonnilla. Sitä tavataan vain Australian pohjoisosien ja sen lähiympäristön trooppisista vesistä. Niitä liikkuu myös Uuden-Guinean vesillä. Litteäselkäkilpikonnan elinympäristöä ovat sameat ja matalat rannikkovedet, joissa on pehmeä pohja. Niitä elää myös lahdissa lähellä rannikkoa. Litteäselkäkilpikonnat karttavat koralliriuttoja heikon ruumiinrakenteensa vuoksi.
Litteäselkäkilpikonnan elintavat ovat vielä osittain hämärän peitossa. Niiden tiedetään nukkuvan kivien suojissa veden alla, jossa ne voivat olla jopa tunteja ennen kuin niiden tarvitsee käydä pinnalla haukkaamassa happea. Jos kilpikonnat ovat stressaantuneita tai hereillä, ne eivät voi pidättää hengitystä yhtä pitkään kuin muulloin. Litteän kilpensä ja melamaisten eviensä ansiosta litteäselkäkilpikonnat voivat uida jopa 24 kilometrin tuntivauhtia. Litteäselkäkilpikonnien kommunikoinnista ei tiedetä juuri mitään. Ne ovat muiden kilpikonnien tapaan pitkäikäisiä ja voivat elää jopa satavuotiaiksi. Litteäselkäkilpikonnan ravintoa ovat merimakkarat, nilviäiset, meduusat, kalmarit ja katkaravut. Ne syövät kasviravintoa harvoin tai eivät ollenkaan. Kilpikonnat itse ovat suurten haiden, miekkavalaiden ja suistokrokotiilien ravintoa.
Naaraat nousevat munimaan Australian rannoille useimmiten marras-joulukuussa, mutta satunnaisesti ympäri vuoden eri lisääntymisrannoilla. Ne käyvät munimassa useita kertoja lisääntymiskauden aikana. Munia on kerralla noin 50. Munat hautuvat 47–58 päivää, minkä jälkeen poikaset kaivautuvat hiekasta ja kiiruhtavat veteen turvaan maapedoilta. Vastakuoriutuneilla poikasilla on oliivinvihreä kilpi, mutta suomut ovat mustat. Kilven pituus on vain noin 6 senttiä ja paino 43 grammaa. Lisääntymiskykyisiksi ne tulevat arviolta 10-vuotiaina. Litteäselkäkilpikonnien, kuten muidenkin merikilpikonnien, varhaisvuosien elinvaiheet tunnetaan huonosti.
