Martinique
513 lajit
Martinique on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue Länsi-Intiassa Karibianmerellä.
Maantiede
Martiniquen pinta-ala on yhteensä 1 128 neliökilometriä. Saari on noin 80 kilometriä pitkä ja noin 35 kilometriä leveä. Se on Ranskan merentakaisista alueista pienimpiä. Pinnanmuodoltaan saari koostuu kolmesta massiivista. Saaren korkein vuori on tulivuori Mont Pelée, joka kohoaa 1 397 metrin korkeuteen. Saaren keskustassa on Carbetvuoristo, jonka korkein kohta on 1 195 metriin kohoava Piton Lacroix. Saaren eteläosassa on lisäksi 504 metrin korkuinen Mont Vauclin. Saaren jokia ovat etelässä Mont Vauclinilta alkunsa saavat Salée ja Pilote, keskiosissa Carbetvuoristosta virtaavat Lorrain, Galion, Capot ja Lézarde. Myös pohjoisosissa on jokia, mutta ne ovat hyvin pieniä. Saaren pohjoinen rannikko on jyrkkää kalliota, joka loivenee etelään mentäessä. Saaren kaksi suurta lahtea ovat Fort-de-France ja Marin. Martiniquen ilmasto vaihtelee kausittain vain vähän. Keskimääräinen lämpötila on 26 °C, ja keskimääräiset alimmat lämpötilat ovat 20–22 °C ja korkeimmat 30–32 °C. Keskimäärin 300 päivänä vuodessa koillisesta puhaltavat pasaatituulet viilentävät ilmastoa jonkin verran. Etelästä tulevat lämpimät ja kosteat tuulet tuovat ajoittain mukanaan hurrikaaneja. Sadetta tulee alueen pinnanmuodoista riippuen vuosittain 1 000–10 000 millimetriä.
Luonto
Martinique voidaan jakaa neljään kasvillisuusalueeseen, jotka ovat rannikko, alamaa, entinen metsävyöhyke ja ylimmät vuorten rinteet. Rannikolla on suuria mangroverämeitä, joista suurin sijaitsee Fort-de-Francen lahdella. Alamaan kasvillisuusvyöhyke ulottuu rannikolta noin 460 metrin korkeuteen. Sen kasvillisuuteen kuuluvat esimerkiksi erilaiset orkideat, saniaiset ja puista esimerkiksi mahonki. Alamaan yläpuolisilla alueilla on entinen metsävyöhyke, jossa kasvaa edelleen paikoittain suuria puita. 900 metristä ylöspäin kasvillisuus on harvaa muutamia metsiköitä lukuun ottamatta. Metsät kattavat saaren pinta-alasta yhteensä noin neljänneksen. Eläimiä saarella on vain vähän. Käärmeitä yritettiin epäonnistuneesti tuhota saarelta tuomalla sinne mungoja. Käärmeiden sijasta ne hävittivät paikallisia lintulajeja, joista osa hävisi kokonaan.
Martinique on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue Länsi-Intiassa Karibianmerellä.
Maantiede
Martiniquen pinta-ala on yhteensä 1 128 neliökilometriä. Saari on noin 80 kilometriä pitkä ja noin 35 kilometriä leveä. Se on Ranskan merentakaisista alueista pienimpiä. Pinnanmuodoltaan saari koostuu kolmesta massiivista. Saaren korkein vuori on tulivuori Mont Pelée, joka kohoaa 1 397 metrin korkeuteen. Saaren keskustassa on Carbetvuoristo, jonka korkein kohta on 1 195 metriin kohoava Piton Lacroix. Saaren eteläosassa on lisäksi 504 metrin korkuinen Mont Vauclin. Saaren jokia ovat etelässä Mont Vauclinilta alkunsa saavat Salée ja Pilote, keskiosissa Carbetvuoristosta virtaavat Lorrain, Galion, Capot ja Lézarde. Myös pohjoisosissa on jokia, mutta ne ovat hyvin pieniä. Saaren pohjoinen rannikko on jyrkkää kalliota, joka loivenee etelään mentäessä. Saaren kaksi suurta lahtea ovat Fort-de-France ja Marin. Martiniquen ilmasto vaihtelee kausittain vain vähän. Keskimääräinen lämpötila on 26 °C, ja keskimääräiset alimmat lämpötilat ovat 20–22 °C ja korkeimmat 30–32 °C. Keskimäärin 300 päivänä vuodessa koillisesta puhaltavat pasaatituulet viilentävät ilmastoa jonkin verran. Etelästä tulevat lämpimät ja kosteat tuulet tuovat ajoittain mukanaan hurrikaaneja. Sadetta tulee alueen pinnanmuodoista riippuen vuosittain 1 000–10 000 millimetriä.
Luonto
Martinique voidaan jakaa neljään kasvillisuusalueeseen, jotka ovat rannikko, alamaa, entinen metsävyöhyke ja ylimmät vuorten rinteet. Rannikolla on suuria mangroverämeitä, joista suurin sijaitsee Fort-de-Francen lahdella. Alamaan kasvillisuusvyöhyke ulottuu rannikolta noin 460 metrin korkeuteen. Sen kasvillisuuteen kuuluvat esimerkiksi erilaiset orkideat, saniaiset ja puista esimerkiksi mahonki. Alamaan yläpuolisilla alueilla on entinen metsävyöhyke, jossa kasvaa edelleen paikoittain suuria puita. 900 metristä ylöspäin kasvillisuus on harvaa muutamia metsiköitä lukuun ottamatta. Metsät kattavat saaren pinta-alasta yhteensä noin neljänneksen. Eläimiä saarella on vain vähän. Käärmeitä yritettiin epäonnistuneesti tuhota saarelta tuomalla sinne mungoja. Käärmeiden sijasta ne hävittivät paikallisia lintulajeja, joista osa hävisi kokonaan.
