Riukiusaaret
46 lajit
Riukiusaaret on Japanille kuuluva Tyynenmeren saariryhmä, joka ulottuu Kyūshūlta aina Taiwanin koillispuolelle saakka. Saariryhmä on noin 1 100 kilometrin pituinen, ja siihen kuuluu 55 saarta. Saaret voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: pohjoisimpana sijaitsevat Amamisaaret, keskellä Okinawasaaret ja etelässä Sakishimasaaret. Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 090 neliökilometriä. Niistä suurimmat ovat 1 204 neliökilometrin laajuinen Okinawa ja 712 neliökilometrin laajuinen Amami Ōshima. Hallinnollisesti saaret kuuluvat osittain Kagoshiman prefektuuriin (Amamisaaret), osittain Okinawan prefektuuriin (Okinawa- ja Sakishimasaaret).
Riukiusaaret erottavat toisistaan niiden itäpuolelle jäävän Filippiinienmeren ja länsipuolelle jäävän Itä-Kiinan meren. Saarten ilmasto on subtrooppinen, ja taifuuneja esiintyy vuosittain. Suurimmat saarista ovat alkuperältään vulkaanisia, kun taas pienemmät ovat korallisaaria. Sen vuoksi suurimpien saarten topografia on vuoristoinen, mutta pienet ovat alavia. Saaret ovat maatalousvaltaisia: niillä viljellään erityisesti riisiä ja bataattia, mutta myös tonnikalojen pyynti on merkittävä elinkeino. Nykyisin turismikin on tärkeä osa saarten taloutta. Perinteisiä pienteollisuuden aloja ovat keramiikka ja lakkatyöt.
Saaret ovat historiansa aikana olleet itsenäinen Ryūkyūsaarten kuningaskunta sekä vuorotellen osa Japania ja Kiinaa. Niinpä niiden kulttuurissa on vaikutteita molemmista maista. Saarilla puhutaan Ryūkyūsaarten kieliä, jotka ovat sukua japanille, mutta keskinäinen ymmärrettävyys on vähäinen tai olematon. Ryūkyūkielet jakautuvat useisiin murteisiin. Saarten asukkaat lienevät paitsi japanilaisten, myös kaakkoisaasialaisten maahanmuuttajien jälkeläisiä. Japaniin Riukiusaaret liitettiin virallisesti vuonna 1879. Japanin hävittyä toisen maailmansodan saaret siirtyivät Yhdysvaltojen haltuun; Amamisaaret palautettiin Japanille jo vuonna 1953, mutta loput saarista vasta vuonna 1972. Okinawan saarella on edelleen useita Yhdysvaltain sotilastukikohtia.
Riukiusaaret on Japanille kuuluva Tyynenmeren saariryhmä, joka ulottuu Kyūshūlta aina Taiwanin koillispuolelle saakka. Saariryhmä on noin 1 100 kilometrin pituinen, ja siihen kuuluu 55 saarta. Saaret voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: pohjoisimpana sijaitsevat Amamisaaret, keskellä Okinawasaaret ja etelässä Sakishimasaaret. Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 090 neliökilometriä. Niistä suurimmat ovat 1 204 neliökilometrin laajuinen Okinawa ja 712 neliökilometrin laajuinen Amami Ōshima. Hallinnollisesti saaret kuuluvat osittain Kagoshiman prefektuuriin (Amamisaaret), osittain Okinawan prefektuuriin (Okinawa- ja Sakishimasaaret).
Riukiusaaret erottavat toisistaan niiden itäpuolelle jäävän Filippiinienmeren ja länsipuolelle jäävän Itä-Kiinan meren. Saarten ilmasto on subtrooppinen, ja taifuuneja esiintyy vuosittain. Suurimmat saarista ovat alkuperältään vulkaanisia, kun taas pienemmät ovat korallisaaria. Sen vuoksi suurimpien saarten topografia on vuoristoinen, mutta pienet ovat alavia. Saaret ovat maatalousvaltaisia: niillä viljellään erityisesti riisiä ja bataattia, mutta myös tonnikalojen pyynti on merkittävä elinkeino. Nykyisin turismikin on tärkeä osa saarten taloutta. Perinteisiä pienteollisuuden aloja ovat keramiikka ja lakkatyöt.
Saaret ovat historiansa aikana olleet itsenäinen Ryūkyūsaarten kuningaskunta sekä vuorotellen osa Japania ja Kiinaa. Niinpä niiden kulttuurissa on vaikutteita molemmista maista. Saarilla puhutaan Ryūkyūsaarten kieliä, jotka ovat sukua japanille, mutta keskinäinen ymmärrettävyys on vähäinen tai olematon. Ryūkyūkielet jakautuvat useisiin murteisiin. Saarten asukkaat lienevät paitsi japanilaisten, myös kaakkoisaasialaisten maahanmuuttajien jälkeläisiä. Japaniin Riukiusaaret liitettiin virallisesti vuonna 1879. Japanin hävittyä toisen maailmansodan saaret siirtyivät Yhdysvaltojen haltuun; Amamisaaret palautettiin Japanille jo vuonna 1953, mutta loput saarista vasta vuonna 1972. Okinawan saarella on edelleen useita Yhdysvaltain sotilastukikohtia.
