Myrskylintu (Fulmarus glacialis) on Atlantin lintu, joka on tavattu Suomesta noin 30 kertaa, yleensä kuolleena tai siipirikkona. Se on huono kävelemään, mutta loistava lentäjä ja uimari.
Pä
PäiväeläimetYö
YöllinenLi
LihansyöjäKa
KalansyöjätRa
RaadonsyöjäNi
NilviäissyöjäPu
PuolivesieläimetMe
MerilintuLe
Leijailevat linnutVa
Vanhat eläimetPe
Pelagiset linnutLu
LuonnonvarainenNo
NomadiMa
MaanpäällinenSe
SeurakuntaYk
Yksiavioiset eläimetSo
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluSi
SiirtomaaMi
MigraatioN
alkaaPituus on 45–50 cm, siipien kärkiväli 87–112 cm ja paino 550–750 g. Myrskylintu muistuttaa väritykseltään lähinnä lokkeja, käyttäytymiseltään liitäjiä ja on ruumiinmuodoltaan näistä poikkeava. Ruumis on sukkulamainen, pää on vahva ja nokka suuri. Siivet ovat melko lyhyet, suhteellisen tylpät ja siiveniskut matalat ja läpyttävät. Liitää taitavasti jäykin siivin. Muuntelu on suurta. Vaalea värimuoto on ruumiiltaan likaisenvalkoinen, silmän ympäristössä on mustaa, selkä ja siipien yläpinta vaalean liuskeenharmaat ja käsisiiven yläpinnalla vaaleat laikut. Tummalla värimuodolla ovat selkä ja siiven yläpinnat lyijynharmaat ja muu osa ruumiista harmaa. Välimuotoja tavataan useasti. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Euroopan vanhin rengastettu myrskylintu on ollut brittiläinen vähintään 43 vuotta 10 kuukautta vanha.
Lajia esiintyy Pohjois-Atlantilla Kanadasta Islantiin, paikoin Grönlannissa, Norjassa ja Huippuvuorilla sekä Pohjanmerellä Britteinsaarilla. Maailman populaation koko on 8–32 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Suomessa se on harvinainen harhailija, se on tavattu noin 30 kertaa vuoden 2010 helmikuuhun mennessä. Suomeen päätyneet ja kuolleet linnut on useasti täytetty ja niitä voi nähdä kouluissa ja biologisissa museoissa.
Myrskylintu on lähes kaikkiruokainen. Se syö kalaa, äyriäisiä, nilviäisiä, raatoja ym. Seurailee mielellään laivoja.
Myrskylintu pesii jyrkänteillä, pikkusaarilla ja kallioilla. Pesimäajan ulkopuolella se kiertelee pohjoisen pallonpuoliskon valtamerillä.Linnut pesivät valtavina yhdyskuntina kallionkielekkeillä ja saavat vain yhden valkoisen munan kerrallaan. Haudonta-aika on noin 55 päivää, molemmat puolisot hautovat. Poikanen oppii lentämään 7 viikon ikäisenä ja tulee sukukypsäksi 6-vuotiaana.
