Huippuvuoret
8 lajit
Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo Pohjoisella jäämerellä.
Maantiede
Huippuvuoret sijaitsevat Pohjoisella jäämerellä suurin piirtein Norjan ja pohjoisnavan puolivälissä. Saariston pinta-ala on 62 160 neliökilometriä, ja sen tärkeimmät saaret ovat Länsimaa, Koillismaa, Edgeøya, Barentsinsaari, Valkosaari, Prinssi Kaarlen etumaa (norj. Prins Karls Forland), Kongsøya ja Karhusaari.
Ilmasto
Huippuvuorten ilmastoon vaikuttaa kolme merkittävää tekijää: saaren pohjoinen sijainti sekä niitä ympäröivät merivirrat ja tuulet. Saarille ulottuvien Golfvirran viimeisten haarojen ansiosta alueen ilmasto on leudompi kuin esimerkiksi Kanadan pohjoisimmilla saarilla tai Grönlannin pohjoisosissa. Huippuvuorten ilmasto on kuitenkin arktinen. Tammikuun keskilämpötila on –16...–12 astetta ja heinäkuun 4...6 astetta. Koko vuoden keskilämpötila rannikolla on noin –6 astetta ja vuorten huipuilla noin –15 astetta. Länsimaan keskiosan alavilla mailla sataa vain noin 200 millimetriä vuodessa, mutta ylängöillä ja muilla rannikoilla noin 400–600 millimetriä. Pääosa sateista tulee lumena.
Luonto
Saarilla elää useita lintulajeja ja neljä maanisäkästä: idänkenttämyyrä, naali, huippuvuortenpeura ja jääkarhu. Saarilla lienee elänyt aikoinaan 10 000 huippuvuortenpeuraa (Rangifer tarandus platyrhynchus), mutta kanta hupeni vuosina 1860–1920 metsästyksen takia noin tuhanteen. Nykyään peuroja on 8 000, eivätkä petoeläimet eivätkä ihmiset vähennä kantaa merkittävästi. Esimerkiksi Aventdalenin populaatiossa Länsimaan saarella on satoja peuroja 150 neliökilometrin alalla. Kannanvaihtelut ovat voimakkaita: yhtenä vuonna peuroja saattaa olla 400, toisena 800.
Kasvillisuus on niukkaa, ja korkeimmat kasvit saarten etelä- ja keskiosissa ovat varpuja. Pohjoisempana ei kasva ainoatakaan puuvartista kasvia. Kasvillisuus vaihtelee asutusten läheisyyden tundrasta kylmimpien alueiden kylmyysaavikoihin. Tundralla on myös kosteita soita ja puolikosteita sammaleisia alueita. Colesdalenissa on Huippuvuorten leudoin paikka, jossa kasvaa jopa vaivaiskoivua, tosin vain matalana pensaana. Colesdalenia voi kutsua Huippuvuorten monimuotoisuuskeskukseksi, sillä siellä kasvaa vaivaiskoivun lisäksi muitakin lajeja, joita ei tavata muualla Huippuvuorilla, kuten lakkaa ja kissankelloa. Kaikkiaan saarilla kasvaa 165 putkilokasvi-, 370 sammal- ja 600 jäkälälajia.
Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo Pohjoisella jäämerellä.
Maantiede
Huippuvuoret sijaitsevat Pohjoisella jäämerellä suurin piirtein Norjan ja pohjoisnavan puolivälissä. Saariston pinta-ala on 62 160 neliökilometriä, ja sen tärkeimmät saaret ovat Länsimaa, Koillismaa, Edgeøya, Barentsinsaari, Valkosaari, Prinssi Kaarlen etumaa (norj. Prins Karls Forland), Kongsøya ja Karhusaari.
Ilmasto
Huippuvuorten ilmastoon vaikuttaa kolme merkittävää tekijää: saaren pohjoinen sijainti sekä niitä ympäröivät merivirrat ja tuulet. Saarille ulottuvien Golfvirran viimeisten haarojen ansiosta alueen ilmasto on leudompi kuin esimerkiksi Kanadan pohjoisimmilla saarilla tai Grönlannin pohjoisosissa. Huippuvuorten ilmasto on kuitenkin arktinen. Tammikuun keskilämpötila on –16...–12 astetta ja heinäkuun 4...6 astetta. Koko vuoden keskilämpötila rannikolla on noin –6 astetta ja vuorten huipuilla noin –15 astetta. Länsimaan keskiosan alavilla mailla sataa vain noin 200 millimetriä vuodessa, mutta ylängöillä ja muilla rannikoilla noin 400–600 millimetriä. Pääosa sateista tulee lumena.
Luonto
Saarilla elää useita lintulajeja ja neljä maanisäkästä: idänkenttämyyrä, naali, huippuvuortenpeura ja jääkarhu. Saarilla lienee elänyt aikoinaan 10 000 huippuvuortenpeuraa (Rangifer tarandus platyrhynchus), mutta kanta hupeni vuosina 1860–1920 metsästyksen takia noin tuhanteen. Nykyään peuroja on 8 000, eivätkä petoeläimet eivätkä ihmiset vähennä kantaa merkittävästi. Esimerkiksi Aventdalenin populaatiossa Länsimaan saarella on satoja peuroja 150 neliökilometrin alalla. Kannanvaihtelut ovat voimakkaita: yhtenä vuonna peuroja saattaa olla 400, toisena 800.
Kasvillisuus on niukkaa, ja korkeimmat kasvit saarten etelä- ja keskiosissa ovat varpuja. Pohjoisempana ei kasva ainoatakaan puuvartista kasvia. Kasvillisuus vaihtelee asutusten läheisyyden tundrasta kylmimpien alueiden kylmyysaavikoihin. Tundralla on myös kosteita soita ja puolikosteita sammaleisia alueita. Colesdalenissa on Huippuvuorten leudoin paikka, jossa kasvaa jopa vaivaiskoivua, tosin vain matalana pensaana. Colesdalenia voi kutsua Huippuvuorten monimuotoisuuskeskukseksi, sillä siellä kasvaa vaivaiskoivun lisäksi muitakin lajeja, joita ei tavata muualla Huippuvuorilla, kuten lakkaa ja kissankelloa. Kaikkiaan saarilla kasvaa 165 putkilokasvi-, 370 sammal- ja 600 jäkälälajia.
