Hanka-antilooppi (Antilocapra americana) on hanka-antilooppien (Antilocapridae) heimon viimeinen elossa oleva laji. Muinoin Amerikassa eli useita lajeja, mutta jo tertiäärikaudella ja sitä seuraavalla kvartäärikaudella hanka-antilooppilajit alkoivat kuolla sukupuuttoon. Ne eivät ilmeisesti onnistuneet sopeutumaan ilmastonmuutoksiin tai ne eivät kestäneet kilpailua kehityskykyisten onttosarvisten kanssa.
Hanka-antiloopit eivät nimestään huolimatta ole läheistä sukua onttosarvisten (Bovidae) heimoon kuuluville antiloopeille, vaan niiden lähimpiä sukulaisia ovat kirahvi- ja hirvieläimet. Hanka-antiloopit luokiteltiin aiemmin onttosarvisten heimon alaheimoksi Antilocaprinae, mutta nykyisin ne yleensä erotetaan omaksi heimokseen.
Hanka-antilooppi on Pohjois-Amerikan nopein maaeläin. Se pystyy juoksemaan jopa yli 80 km/h, joten se pääse helposti pakoon esimerkiksi susia. Hanka-antiloopit ovat myös hyviä uimareita.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Yö
YöllinenKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fo
FolivoreGr
GraminivoreKu
Kursorinen eläinMa
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaVi
ViviparousEs
Esiyksilölliset eläimetLa
Laiduntavat eläimetLa
LaiduneläimetLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
Po
PolygynyPa
PaimentaminenLauma merkitsee isoa joukkoa eläimiä. Sana liitetään useimmiten nisäkkäisiin, kun taas esimerkiksi suurta lintu- tai kalajoukkoa kutsutaan pa...
Do
DominanssihierarkiaSo
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioP
alkaaNo
Nopeat eläimetHanka-antilooppi muistuttaa jossakin määrin antilooppia, joskin sillä on aivan erilaiset aivotlähde?. Hanka-antilooppi painaa noin 40–70 kilogrammaa. Pää ja ruumis ovat yhteensä 100–150 senttimetrin pituiset. Häntä on 8–15 senttimetriä pitkä ja säkäkorkeus on 80–100 senttimetriä. Pukit ovat hieman kookkaampia kuin naaraat.
Sekä naaraalla että uroksella on sarvet. Uroksilla ne kasvavat korvien yli ja ovat noin 40 cm:n pituiset. Sarvissa on litteä ydinosa ja vuosittain kiima-ajan jälkeen vaihtuva sarveistuppi. Sarveistupen kasvu kestää suunnilleen neljä kuukautta.
Eläimet viestivät nostamalla peräpään valkoiset karvat pystyyn, jolloin syntyy kauaksi näkyvä merkki.
Nykyään hanka-antilooppia pidetään elävänä fossiilina. Ennen eurooppalaisten saapumista Amerikkaan nämä eläimet elivät laajalla alueella Pohjois-Amerikan länsiosista ja Etelä-Kanadasta Keski-Meksikoon. Pohjois-Amerikan länsiosan asuttamisen yhteydessä lajin kanta on pudonnut huomattavasti ja sen elinalue on kaventunut. Suojelutoimien ansiosta hanka-antiloopin tilanne on hieman parantunut. Nykyään hanka-antiloopin elinalue käsittää Saskatchewanin eteläosan ja Albertan Kanadassa sekä Yhdysvaltain länsiosissa Preeriatasankojen alueen (Great Plains) ja etelään Meksikon Hidalgoon, Kalifornian niemimaalle ja Länsi-Sonoraan.
Hanka-antiloopin uhanalaisia alalajeja ovat kalifornianhanka-antilooppi (A. americana peninsularis) Kalifornian eteläosissa ja Kalifornian niemimaalla sekä sonoranhanka-antilooppi (A. americana sonoriensis) Arizonan eteläosissa ja Sonoran keski- ja länsiosissa. Molemmat alalajit ovat IUCN:n Punaisessa kirjassa.
Vuonna 1959 hanka-antilooppeja siirtoistutettiin Lanain saarelle Havaijille. 1960-luvun puoliväliin mennessä tämän saaren hanka-antilooppikanta oli kasvanut noin 250 yksilöön. 1980-luvun alussa yksilöitä oli kuitenkin jäljellä enää kymmenkunta, ja nykyisin lajin otaksutaan hävinneen saarelta kokonaan.
