Sepelrastas (Turdus torquatus) on mustarastaan sukuinen vuoristoissa elävä lintu.
Linnun pituus on 23–24 cm, paino 110 g ja siipien kärkiväli 38–42 cm.
Koiras on musta tai tummanharmaa lukuun ottamatta valkoista kaulusta ja keltamustaa nokkaa. Sen siivet ovat hopeanhohtoiset, mikä on hyvä tuntomerkki verrattuna mustarastaaseen. Naaras ja nuori lintu ovat himmeämpiä väriltään. Nuoren linnun rinnan vaalea puolikuu on syksyllä ja talvella vaikeasti erotettavissa, kunnes se höyhenten kulumisen johdosta keväällä kirkastuu. Nuorta lintua pitää varoa sekoittamasta mustarastaaseen. Sepelrastaan lento ei ole tyypillistä rastaiden lentoa vaan poikkeaa siitä selvästi. Siivenlyönnit ovat nykiviä ja lento suoraviivaista. Ääni on kova naksahdus, joka muistuttaa mustarastaan ääntä.
Vanhin eurooppalainen rengastettu sepelrastas on ollut espanjalainen 9 vuoden 1 kuukauden ikäinen yksilö.
Sepelrastas pesii Länsi- ja Keski-Euroopan vuoristoissa, Lapissa, Kaukasuksella ja Turkmeniassa. Suomessa pesii 100–200 paria Lapissa. Euroopan kanta on 250 000 – 350 000 paria, josta puolet eli kolmasosa maailman kannasta, pesii Itävallassa ja Romaniassa. Se muuttaa talvehtimaan Välimeren maihin ja Pohjois-Afrikkaan. Kevätmuutto tapahtuu huhtikuussa ja toukokuun alussa, syysmuutto elokuun lopulta alkaen aina marras–joulukuulle, päämuuton sattuessa lokakuulle.
Vuoristot. Lapissa tuntureilla ja vaaroilla, missä jyrkkiä kallioseinämiä tai rotkoja. Muuttoaikoina tavataan monenlaisilla kivikkoisilla avomailla.
Sepelrastas syö hyönteisiä, matoja ja muita selkärangattomia sekä hedelmiä ja marjoja.
Sepelrastas tekee pensaaseen, tavallisimmin kuitenkin maahan, siistin puolipallonmuotoisen pesän ja munii siihen 3–6, tavallisesti 4 munaa. Haudonta-aika on 12–14 päivää ja kummatkin puolisot hautovat. Samoin ne molemmat ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän 14–16 päivän ikäisinä. Sukukypsä yksivuotiaana. Pohjoisessa pesii kerran kesässä, etelässä usein kahdesti.
