Etelänkalkkunasarvekas (Bucorvus leadbeateri) on sarvekkaiden heimoon kuuluva lintu sekä suurin sarvekas. Se liikkuu lähes yksinomaan maassa.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ma
MaanpäällinenPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Va
Vanhat eläimetRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ovipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenS
alkaaEtelänkalkkunasarvekas on suuri lintu, se kasvaa pituudeltaan 90–130 cm pitkäksi. Koiras painaa 3,5–6,2 kg ja naaras painaa 2,2–4,6 kg. Koiras on naarasta suurempi. Höyhenpuku on lähes kaikkialta musta. Siipien kärkien suuret sulat ovat valkoisia. Silmien ympärystö ja kurkun alue ovat paljaita. Ne ovat punaisia, mutta naarailla punaisessa nahassa on sinisiä alueita.
Etelänkalkkunasarvekasta tavataan päiväntasaajan eteläpuolisessa Afrikassa.
Etelänkalkkunasarvekkaat elävät metsäisillä mailla, savanneilla ja ruohikkoisilla alueilla. Niitä on tavattu korkeimmillaan kolmen kilometrin korkeudessa.
Etelänkalkkunasarvekkaat orsivat puissa. Ne elävät enintään kahdeksan linnun ryhmissä. Alue voi olla 100 km²:n kokoinen.
Etelänkalkkunasarvekkaat ovat lihansyöjiä. Ne pyydystävät lähes jatkuvasti pieniä eläimiä, kuten hyönteisiä, heinäsirkkoja, kovakuoriaisia, skorpioneja ja termiittejä. Kuivan kauden aikana ne syövät etanoita, sammakoita ja konnia. Joskus etelänkalkkunasarvekkaat syövät suurempia saaliita kuten käärmeitä, liskoja, rottia, jäniksiä, oravia ja kilpikonnia. Ne saattavat syödä myös haaskoja, hedelmiä ja siemeniä.
Pesät ovat reikiä puissa tai kalliojyrkänteellä. Ne on vuorattu kuivilla lehdillä. Sisäänkäyntiä ei ole muurattu kiinni kuten sarvinokilla. Naarat munivat 1–3 munaa, joita ne hautovat 37–43 päivää. Poikaset ovat aluksi vaaleanpunaisia, mutta ne muuttuvat mustiksi kolmen päivän kuluessa. Nuoret linnut varttuvat lentokykyisiksi noin 85 päivässä. Ne saavuttavat sukukypsyyden neljän–kuuden vuoden iässä.
