Sulttaanisarvinokka (Buceros rhinoceros) on sarvinokkien heimoon kuuluva lintu. Sitä tavataan Bruneissa, Indonesiassa, Malesiassa ja Thaimaassa.
Lintu on Indonesiassa ibanien kansanperinteessä ennelintu joka tuo viestejä henkimaailmasta. Se kuuluu moniin seremonioihin, ja siksi se on Sarawakin osavaltion tunnuslintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fr
FrugivoreLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ar
ArboreaalinenLi
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Ma
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluEi
Ei siirtolainenR
alkaaSulttaanisarvinokka on suurikokoinen lintu, noin joutsenen kokoinen. Sen punakeltaisen nokan päällä on ontto rakenne. Suurta nokkaansa se käyttää pähkinöiden ja siemenien murskaamiseen, mutta nokan päällä olevan rakenteen merkitystä ei tunneta.
Sulttaanisarvinokka elää lähinnä laajoissa ikivihreissä vanhoissa metsissä, ja siksi sen määrä todennäköisesti vähenee nopeasti elinalueiden hävitessä. Sitä tavataan laajasti mutta sitä on tarkkailtava huolellisesti.
Lajin elinaluetta ovat vanhat alavat ja vuoriset metsät ja soiset metsät. Joskus sitä tavataan myös kosteissa vuorimetsissä 1 400 metrin korkeuteen saakka.
Sulttaanisarvinokkan uhkana ovat Indonesiassa Sundan laajojen kaupallisten ja laittomien metsänhakkuiden seurauksena metsien häviäminen sekä maanviljelysten laajeneminen. Borneossa paikalliset asukkaat ampuvat sitä ravinnoksi ja hattusulkien saamiseksi. Se palaa pesäkoloihin vaikka ympärillä oleva metsä on hävinnyt, ja tutkimukset osoittavat, että hakkuut vähentävät sen lukumäärää.
