Kyläleski (Vidua chalybeata) on leskien heimoon kuuluva pieni afrikkalainen varpuslintu. Lajin kuvaili ja nimesi Philipp Ludwig Statius Müller 1776.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ei
Ei siirtolainenV
alkaaLinnun pituus on 11–12 cm. Koiraan höyhenpuku on musta, tukeva siemensyöjän nokka on luunvalkoinen ja koivet ovat punaiset. Naaras on ruskea ja muistuttaa punajalkaista varpusnaarasta. Nuori lintu muistuttaa naarasta väritykseltään, ollen kuitenkin hieman vaaleampi, ja siltä puuttuu vaalea silmäkulmanjuova. Laulu esitetään korkealta paikalta ja siinä esiintyy kylälesken pääisäntälajin ruusupeipon (Lagonosticta senegala) laulunosia.
Kyläleski elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa noin 10 miljoonan neliökilometrin suuruisella alueella. Laji on paikkalintu ja sen kanta on elinvoimainen.
Kyläleski on kulttuuriseuralainen, joka elää kylien ja taajamien liepeillä sekä savanneilla ja avoimilla ruohomailla.
Kyläleski on siemensyöjä, joka syö myös viljaa.
Kyläleski on pesäloinen, joka munii ruusupeipon pesään 2–4 valkoista munaa, jotka ovat aavistuksen suurempia kuin ruusupeipon munat. Kyläleski ei poista ruusupeipon omia munia, ja poikaset kasvavat samassa pesässä. Kylälesken poikasen kita on samannäköinen kuin ruusupeipon poikasen. Haudonta kestää noin kymmenen päivää.
