Aasianrunkojäärä
Kunta
Pääjakso
Luokka
LAJIT
Anoplophora glabripennis

Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) on Kiinasta kotoisin oleva kovakuoriaislaji, joka on puisen pakkausmateriaalin mukana levinnyt vieraslajina Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Se käyttää ravinnokseen monia puu- ja pensaslajeja, ja toukkien puulle aiheuttamat vauriot johtavat usein puun kuolemaan.

Näytä lisää

Euroopan komissio on vuonna 2015 antanut säädöksen, jonka tavoitteena on aasianrunkojäärän leviämisen estäminen.

Suomessa kaikista aasianrunkojäärähavainnoista on lain mukaan ilmoitettava Ruokavirastoon. Lokakuussa 2015 aasianrunkojäärää tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran luonnossa Vantaalla.

Näytä vähemmän

Ulkonäkö

Aikuinen aasianrunkojäärä on huomiota herättävän suurikokoinen hyönteinen. Sen ruumis on 25–35 mm pitkä ja väritykseltään musta. Mustalla pohjalla on valkoisia pilkkuja. Tuntosarvet ovat ruumista pidemmät, väriltään musta-valko-raidalliset. Aasianrunkojäärä on hyvin samannäköinen kuin lähisukulaisensa kiinanrunkojäärä (Anoplophora chinensis),, jota ei toistaiseksi ole kuitenkaan havaittu Suomessa.lähde?

Näytä lisää

Puun kuoren alle munitut munat ovat 5–7 mm:n pituisia, vaaleita ja pitkulaisia. Toukat ovat väriltään vaaleita ja kasvavat 5 cm:n pituisiksi. Toukat koteloituvat puun sisälle.

Näytä vähemmän

Jakelu

Maantiede

Aasianrunkojäärän luontainen levinneisyysalue on Kiinassa.

Näytä lisää

Se on levinnyt kansainvälisessä kaupassa puisen pakkausmateriaalin mukana Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Sitä on löydetty myös Suomesta Aasianrunkojäärä on luokiteltu yhdeksi sadasta vahingollisimmasta vieraslajista.

Näytä vähemmän

Ilmastoalueet

Tottumukset ja elämäntyyli

Ruokavalio ja Ravitsemus

Rungon sisällä elävät toukat syövät jälsi- ja puuosia., kun taas aikuiset hyönteiset syövät lehtipuiden lehtiä ja kaarnaa. Runkohaapsasen (Saperda carcharias) vioitus on hyvin samannäköistä kuin aasianrunkojäärällä.

Näytä lisää

Aasianrunkojäärä käyttää ravinnokseen monia lehtipuu- ja pensaslajeja kuten esimerkiksi haavat ja poppelit (Populus spp.), pajut (Salix spp.), vaahterat (Acer spp.), hevoskastanja (Aesculus hippocastanum), koivut (Betula spp.), lepät (Alnus spp.), omenapuut (Malus spp.), päärynäpuut (Pyrus spp.), jalavat (Ulmus spp.) ja saarnet (Fraxinus spp.).

Näytä vähemmän

Parittelutavat

PARITUSKÄYTTÄYTYMINEN

Naaras munii munat puun kuoren alle. Munat kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua muninnasta. Toukat elävät rungon sisällä ja syövät puuta. Toukka koteloituu puun rungon sisälle. Kotelosta kuoriutuva aikuinen hyönteinen tekee puun kuoreen halkaisijaltaan 1 cm:n kokoisen, pyöreän reiän, jonka kautta se kaivautuu ulos puusta. Aasianrunkojäärä elää aikuisena noin kuukauden.

Näytä lisää

Aasianrunkojäärän elinkierron pituus riippuu ilmasto-olosuhteista. Lämpimissä olosuhteissa sukupolven väli on yksi vuosi, mutta viileämmässä ainakin kaksi vuotta.

Näytä vähemmän

Väestö

Viitteet

1. Aasianrunkojäärä artikkeli Wikipediassa - https://fi.wikipedia.org/wiki/Aasianrunkoj%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Lisää kiehtovia eläimiä, joita voit oppia tuntemaan