Lännenkenttämyyrä
Kenttämyyrä eli lännenkenttämyyrä (Microtus arvalis) on pienikokoinen, Euroopassa ja Aasiassa elävä myyrälaji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fo
FolivoreLi
LignivoreMa
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetFo
FossoraalinenKa
Kaivavat eläimetPo
PolygynySo
Sosiaaliset eläimetSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Ei
Ei siirtolainenC
alkaaKenttämyyrä on pituudeltaan 8–10,5 cm ja sen massa on 20–25 g. Kenttämyyrä eroaa peltomyyrästä vain pienten yksityiskohtien osalta. Se on peltomyyrää hieman vaaleampi ja lyhytkarvaisempi. Korvan sisäpinta on lähes karvaton, mutta korvalehden reuna on tiheän, tasapaksuisen karvan peitossa. Ks. myös idänkenttämyyrä.
Suomessa kenttämyyrä esiintyy vain pienellä alueella Kaakkois-Suomessa, mutta suuressa osassa Eurooppaa se on hyvin yleinen. Suurelta osin se kuitenkin puuttuu Välimeren alueelta ja Britteinsaarilta.
Kenttämyyrä kaivaa maanalaisia käytäviä paljon, joten se menestyy laidunmailla hyvin. Koiraan elinpiiri voi olla jopa 1 500 m² ja naaraan noin neljäsosan siitä. Kenttämyyrä karttaa kosteita ruohostomaita eikä esiinny korkeakasvuisessa heinikossa. Kuivilla niityillä kenttämyyrä valitsee lyhytkasvuisen heinikon. Se voi asustaa myös sarakkeina peltomyyräpopulaatioiden keskellä.
Kenttämyyrä on kasvinsyöjä, joka suosii peltokasveja. Se valitsee ravintonsa tarkoin nenänsä avulla. Lisääntymiskauden aikana se syö kaksisirkkaisia kasveja, syksyllä heiniä ja talvella puiden kuoria.
Lisääntymiskausi alkaa välittömästi lumen sulettua. Kenttämyyrän ensimmäiset poikueet syntyvät Etelä-Suomessa vapun tienoilla. Kantoaika vain 20 vuorokautta, kesän aikana 6–7 poikuetta ja 35–40 jälkeläistä.
