Heinätavi (Spatula querquedula) on sorsien heimoon kuuluva lintulaji.
Heinätavi on 37–41 cm pitkä ja sen siipiväli on 53–59 cm. Juhlapukuisella koiraalla on ruskea pää ja silmän edestä pitkälle niskaan kulkeva valkoinen juova. Rinta on ruskea ja muodostaa selvän rajan valkoisen vatsan kanssa. Siivet ovat päältä vaaleanharmaat ja niissä on kaksi leveää valkeaa juovaa. Naaras on ruskeankirjava. Sillä on vaalea silmäkulmanjuova sekä vaalea täplä nokan tyvellä. Lisäksi kurkku on beigenvalkea.
Koiraan soidinääni on nariseva "krrrr", hieman kuin kamman pärisyttäminen. Naaran ääni on hiljainen, nenäsointinen, lyhyt kaakatus, joka on melko tavimainen.
Heinätavia tavataan pesivänä suuressa osassa Eurooppaa sekä Aasian keski- ja itäosissa Tyynenmeren rannikolle saakka. Talvehtimisalueet sijaitsevat Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Heinätavin kokonaiskannaksi arvioidaan 2,6–2,8 miljoonaa yksilöä.
Suomessa heinätavin levinneisyys painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen. Suomen pesimäkannaksi arvioitiin vuonna 2010 1 000–2 000 paria, mutta kannan koko voi vaihdella suuresti eri vuosien välillä. Vuoden 2010 uhanlaisuusarvioinnissa heinätavi luokiteltiin Suomessa vaarantuneeksi, kun se aiemmin oli luokiteltu elinvoimaiseksi. Heinätavi on Suomessa taantuva laji. Taantumisen syyksi epäillään muun muassa elinympäristöjen muutosta sekä metsästystä Suomen ulkopuolella. Lajin elinvoimaisuuden vaarantumisesta johtuen heinätavi on rauhoitettu Suomessa Ahvenanmaan alueella. Maailmanlaajuisesti heinätavi on kuitenkin luokiteltu elinvoimaiseksi.
Heinätavi on pesimäympäristönsä suhteen vaatelias. Se elää rehevillä järvillä ja runsaskasvustoisimmilla merenlahdilla.
Heinätavi käyttää ravinnokseen veden pikkueläimiä ja vesikasvien siemeniä. Suomessa rehevillä vesillä tehdyn tutkimuksen mukaan heinätavit söivät 99-prosenttisesti eläinravintoa: kotiloita, surviaissääskien toukkia, vesisiiroja ja vesimittareita.
Heinätavi rakentaa pesänsä ruoikkoon tai sarojen, kortteiden ja muun kasvillisuuden kätköön. Naaras munii touko-kesäkuussa 8–10 kellertävää munaa ja hautoo niitä noin 22 vuorokautta. Heinätavin poikaset oppivat lentämään 5–7 viikon ikäisinä. Poikaset ovat monien muiden sorsalintujen tapaan pesäpakoisia, eli ne etsivät jo varhain itse oman ravintonsa, vaikka kulkevatkin poikueena naaraan seurassa.
