Muurahaisperhonen (Liphyra brassolis) on harvinainen Etelä-Aasiassa ja Australiassa tavattava sinisiipisiin kuuluva perhoslaji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ma
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
L
alkaaErikoisennäköinen, tukevaruumiinen ja lyhytsiipinen perhonen. Siivet ovat laajalti tummanruskeat ja etusiivissä on koiraalla vähemmän, naaraalla enemmän oranssia väriä. Takasiivet ovat molemmilla sukupuolilla laajalti oranssit. Alapinnaltaan siivet ovat yläpintaa haaleammat. Siipien reunus on epäsäännöllisen mutkitteleva. Ruumis on päiväperhoselle epätyypillisen paksu ja muistuttaa enemmän monien rotevien yöperhosten ruumista. Siipiväli on 70–76 mm, mikä tekee muurahaisperhosesta maailman suurimman sinisiipislajin.
Muurahaisperhosta tavataan Intiasta Taka-Intian poikki, Filippiineille, Indonesiaan ja Australian pohjoisrannikkoa Queenslandiin saakka.
Muurahaisperhonen on alankosademetsien harvinainen perhoslaji, joka lentää sukulaistensa tapaan päivällä. Aikuisen perhosen imukärsä on surkastunut, eikä se nauti lainkaan ravintoa.
Naaras munii munia yksitellen tiettyjen, ompelijamuurahaisten pesiä sisältävien puulajien oksanhankoihin. Munat kuoriutuvat noin kolme viikkoa myöhemmin. Toukan elämän varhaisvaiheita ei tunneta, mutta kolmannesta toukkavaiheesta alkaen toukka on muurahaisia saalistava peto. Se hankkiutuu Oecophylla smaragdina -muurahaislajin pesään, jossa se elää syöden muurahaisten toukkia ja yksittäisessä pesässä saattaa olla useita perhostoukkia. Toukan selkäpuolen paksu kilpi suojelee sitä muurahaisten puolustukselta ja ruumiin peräosan imukuppimaiset raajat kiinnittävät toukan tiukasti lehden pintaan. Syödessään toukka ojentaa päänsä kilven alta, sieppaa muurahaistoukan ja imee sen sisällön. Toukka on ahnas peto ja voi tuhota jopa kaikki pesän toukat. Myös kotelo muodostuu suojaan selkäkilven alle.
Aikuinen perhonen kuoriutuu muurahaispesässä, mutta löysästi kiinnittyneiden ja tahmeapintaisten siipisuomujen vuoksi se selviytyy ulos pesästä muurahaisten hyökkäyksistä huolimatta. Siivet se oikaisee vasta pesän ulkopuolella.
Taka-Intiassa perhosen toukkia käytetään ravintona muurahaisten ohessa.
