Saiga eli saiga-antilooppi (Saiga tatarica) on onttosarvisiin kuuluva, Euraasian aroilla elävä sorkkaeläinlaji. Lajin kanta on romahtanut viime vuosikymmeninä metsästyksen vuoksi, ja se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Persianleopardi (Panthera pardus tulliana) on leopardin alalaji. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen erittäin uhanalaiseksi. Koko kannan koko on arviolta 800–1 290 yksilöä ja suurin osa niistä elää Iranissa.
Lumikurki (Grus leucogeranus) on äärimmäisen uhanalainen kurkilintu.Lumikurki pesii Sahan tasavallan ja Länsi-Siperian alueella. Se on pitkän matkan muuttolintu. Itäiset populaatiot talvehtivat Jangtsejoella Kiinassa, keskimmäiset Keoladeon...
Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu, joka on sukunsa Neophron ainut laji. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten...
Arokotka (Aquila nipalensis) on suurikokoinen päiväpetolintu; Suomessa suurharvinaisuus.
Valkopääsorsa (Oxyura leucocephala) on pienikokoinen sorsalintujen (Anseriformes) lahkoon kuuluva lintu.Valkopääsorsaa tavataan Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen kanta on romahtanut voimakkaasti 1990-luvulla ja vuonna 2011 aikuisia...
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Aromerikotka eli vanhalta nimeltään valkojuovamerikotka (Haliaeetus leucoryphus) on aasialainen päiväpetolintu, joka harvoin harhailee Suomeen asti. Se on globaalisti suojelun tarpeessa, jäljellä on eri arvioiden mukaan 2 500–10 000 yksilöä, IUCN:n...
Arohyyppä (Vanellus gregarius) on harvinainen kahlaajalintu, jonka kannaksi koko maailmassa arvioidaan 600–1 800 yksilöä. Sen tieteellisen nimen jälkiosa, gregarius, merkitsee seurallista. Lajin kuvaili ja nimesi saksalainen luonnontieteilijä Peter...
Venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedtii) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on vihertävänharmaa, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Kyljessä on selvä väriraja. Kuono on tylpempi kuin muilla sampilajeilla.Venäjänsampea tavattiin alkujaan...
Tähtisampi (Acipenser stellatus) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on tummanharmaa tai musta, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Muihin sampilajeihin verrattuna tähtisammen vartalo on hoikka, ja kuono pitkä ja kapea.Se elää sekä merivedessä,...
Harmaasampi (Acipenser nudiventris) on äärimmäisen uhanalainen sampilaji.Kala voi kasvaa jopa yli kaksi metriä pitkäksi, ja suurin ilmoitettu paino on 80 kg. Tyypillinen pituus on noin 130 cm.Harmaasampea on tavattu luonnonvaraisena Mustaltamereltä,...
Persiansampi (Acipenser persicus) on äärimmäisen uhanalainen sampilaji.Kala voi kasvaa jopa kaksi ja puoli metriä pitkäksi.Persiansampea tavataan Kaspianmeren vesistössä, lähinnä sen eteläosassa. Se kutee virtaavissa vesissä sorapohjalle, poikaset...
Amudarjanlapiosampi (Pseudoscaphirhynchus kaufmanni) on äärimmäisen uhanalainen sampilaji. Kalan maksimipituus on 75 cm, ja sukukypsyyden se saavuttaa noin 45 cm:n pituisena.Amudarjanlapiosampi on Keski-Aasiassa virtaavan Amudarjan keskiosien...
Pikkulapiosampi (Pseudoscaphirhynchus hermanni) on äärimmäisen uhanalainen sampilaji. Kala on sammeksi pieni, maksimipituudeksi on ilmoitettu 27,5 cm.Pikkulapiosampi on Keski-Aasiassa virtaavan Amudarjan endeeminen laji. Joki oli aiemmin yhteydessö...
