Saiga, Saiga-antilooppi
Saiga eli saiga-antilooppi (Saiga tatarica) on onttosarvisiin kuuluva, Euraasian aroilla elävä sorkkaeläinlaji. Lajin kanta on romahtanut viime vuosikymmeninä metsästyksen vuoksi, ja se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Gr
GraminivoreMa
MaanpäällinenKu
Kursorinen eläinEs
Esiyksilölliset eläimetLa
LaiduneläimetLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
Vi
ViviparousNo
NomadiPa
PaimentaminenLauma merkitsee isoa joukkoa eläimiä. Sana liitetään useimmiten nisäkkäisiin, kun taas esimerkiksi suurta lintu- tai kalajoukkoa kutsutaan pa...
Er
Erittäin sosiaalinenMi
MigraatioS
alkaaOu
Outoja eläimiäSaiga-antilooppi on lyhytjalkainen, 50-kiloinen ja noin 60–80 cm korkea antilooppi. Antiloopin tunnistaa parhaiten erikoisen muotoisesta turpeasta turvasta, sekä kerrossarvista. Turpa toimii suodattimena arojen pölyä vastaan. Vain uroksella on kerrossarvet. Se on väriltään kellanruskea.
Saiga-antiloopit ovat aikoinaan olleet laajalle levinneitä Itä-Euroopan ja Keski-Aasian aroilla Karpaateilta ja Kaukasukselta Mongoliaan saakka. Nykyisin niitä on enää harvoilla alueilla Venäjän Kalmukiassa, Kazakstanissa ja Länsi-Mongoliassa.
Saigan pääravintoa ovat suolaheinät, mutta myös useimmat muut aron kasvit kelpaavat sille. Saiga pärjää pitkän aikaa varsin niukalla ravinnolla. Saiga syö vuorokaudessa kesällä keskimäärin 1,7 kg/vrk ja talvella 0,7 kg/vrk kuivapainon mukaan laskettuna.
Vaikka saigan kokonaispopulaatio voi ajoittain olla varsin runsaslukuinen, on saiga metsästyksen ja joukkokuolemien vuoksi uhanalainen.
Saigat olivat vielä vähän aikaa sitten yleisiä, ja populaation kooksi arvioitiin Venäjällä ja Kazakstanissa yli 1,2 miljoonaa.milloin? Alle kymmenessä vuodessa (vuodesta 1993 vuoteen 2001) tästä määrästä on kadonnut 97,5 % prosenttia, ja vain 30 000 saigaa on jäljellä. Näistäkin suurin osa on naaraita, eikä lajin toipumisesta ilman apua ole suuria toiveita. Biologien mukaan saiga-antilooppien häviäminen on äkillisin koskaan havaittu suuren nisäkkään sukupuutto.
Saigojen tuhoon osasyyllinen on WWF:n kampanja, jolla yritettiin pelastaa sukupuuttoon kuolevat sarvikuonot. Sarvikuonojen sarvea käytetään Kiinassa lääkeaineiden valmistukseen, minkä vuoksi se on kysyttyä kauppatavaraa ja houkutteleva salametsästyksen kohde. WWF yritti ratkaista ongelman markkinoimalla kiinalaisille saiga-antiloopin sarvea sarvikuonon sarven sijaan. Saigoilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta selviytyä kasvaneesta kysynnästä ja teollistuneesta metsästyksestä, jossa metsästäjät käyttävät moottoripyöriä ja tehokkaita aseita eläinten tappamiseen.