Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkoon kuuluva nisäkäs yhdessä manaattien ja sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kanssa. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta ”duyung”, joka tarkoittaa merenneitoa.
Sokeriorava (Petaurus breviceps) on laji pussiliito-oravien heimossa. Lajia tavataan Australiassa, Uudessa-Guineassa, Tasmaniassa sekä Bismarckinsaarilla. Sokeriorava on noin 20 cm pitkä hännän ollessa noin puolet pituudesta. Sokerioravat ovat...
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Nokkasiili (Tachyglossus aculeatus) on nokkasiilien heimoon kuuluva nokkaeläin. Se on Tachyglossus-suvun ainoa laji.
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Australianvesirotta (Hydromys chrysogaster) on alkuperäinen australialainen istukkanisäkäs.
Pyöriäisdelfiini (Stenella longirostris), jonka uudeksi nimeksi on ehdotettu suippokuonodelfiini, on noin kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Se on kolmivärinen: tummanharmaa selkä, helmenharmaat kyljet ja lähes valkoinen vatsa. Tyypillinen...
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
Kääpiökaskelotti (Kogia breviceps) on kaskelottien heimoon kuuluva valaslaji.
Pikkukaskelotti (Kogia sima) on kaskelottien heimoon kuuluva hammasvalas. Se on maailman pienin kaskelottilaji. Pikkukaskelottia pidettiin 1960-luvun puoliväliin asti kuuluvana samaan lajiin kääpiökaskelotin kanssa.
Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata) on hetulavalaisiin kuuluva laji, joka elää sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon merialueilla. Lahtivalaita on maailmassa noin 500 000–700 000 yksilöä.
Kääpiömiekkavalas eli hoikkapallopää (Feresa attenuata) on huonosti tunnettu delfiinilaji. Sillä on hoikka, sikarinmuotoinen ruumis, joka kaventuu pyrstöevään päin. Pää on pyöreä ja tylppä, eikä sillä ole delfiineille tyypillistä kuonoa....
Lyhyteväpallopää eli isokuonopallopää eli pallopää (Globicephala macrorhynchus) on pallopäävalaisiin kuuluva delfiinilaji. On mahdollista että nykyisin lyhyteväpallopäihin luokiteltavat delfiinit kuuluvat kahteen lajiin, sillä Japanin lähivesillä on...
Raitadelfiini (Stenella coeruleoalba) on yli kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Sitä tavataan maailman kaikilla trooppisilla ja lämpimillä merillä missä veden lämpötila on yli 20 astetta. Se kasvaa 220–240 cm pitkäksi, ja sillä on erityinen...
Hietakenguru (Macropus agilis) on jättikenguruiden (Macropus) sukuun kuuluva kengurulaji, joka elää Pohjois-Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Se on yleisin Pohjois-Australiassa vallabeiksi kutsuttavista kenguruista. Sen turkki on hiekan värinen ja...
Läikedelfiini eli vanhoilta nimiltään ohjasdelfiini tai hoikkadelfiini (Stenella attenuata) on noin kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Laji on saanut nimensä ihoa kirjovista tummemmista täplistä, joita tosin poikasilla ei vielä ole....
Täpläkuskus (Spilocuscus maculatus) on pussikiipijöiden (Phalangeridae) heimoon kuuluva pussieläinlaji.
Tropiikinvalas tai tropiikkivalas (Balaenoptera edeni) on hetulavalaisiin kuuluva laji tai lajiryhmä. "Tavallinen" tropiikinvalas elää kaikilla trooppisilla merialueilla ja kasvaa 14 metriä pitkäksi. Sen lisäksi on pienempiä tropiikinvalaita, jotka...
Kolmijuovapussisormieläin eli kolmijuovasormipussieläin (Dactylopsila trivirgata) on harvaetuhampaisten lahkoon kuuluva pussieläinlaji. Se elää Uudessa-Guineassa ja Australiassa, sekä joillakin läheisillä saarilla. Kolmijuovapussisormieläin on noin...
Lyhytkuonodelfiini eli sarawakindelfiini (Lagenodelphis hosei) on delfiinien heimoon kuuluva valaslaji. Se on sukunsa Lagenodelphis ainoa laji. Lyhytkuonodelfiini tunnettiin pitkään vain yhden luurangon perusteella, joka löydettiin rannalta...
Juovakenguru (Lagostrophus fasciatus) on pussieläin, joka elää nykyään kolmella Australian länsipuolella olevalla saarella. Se on ainoa Lagostrophus-suvun ja Sthenurinae-alaheimon vielä elossa oleva laji. Juovakenguru eli ennen myös Australian...
Täpläpussimäyrä (Isoodon macrourus) on pussimäyrien heimoon kuuluva pieni pussimäyrälaji. Lajia tavataan Australian pohjois- ja itärannikoilla sekä läheisillä saarilla, ensisijaisesti Papua-Uuden-Guinean saarilla.
Huulihekko (Aproteles bulmerae) on Papua-Uudessa-Guineassa elävä lepakkolaji. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin suomenkieliseksi nimeksi on huulihekko.
