Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus) on pienikokoinen nisäkäslaji, jota esiintyy Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa. Neljän nokkasiililajin ohella vesinokkaeläin on yksi viidestä nokkaeläimiin kuuluvasta nisäkäslajista, jotka eivät synnytä...
Lyhythäntäkenguru eli quokka, joskus myös kääpiövallabi (Setonix brachyurus) on sukunsa Setonix ainoa laji. Se on noin kotikissan kokoinen pussieläin. Se on kasvinsyöjä ja pääasiallisesti yöeläin. Lyhythäntäkengurun toinen nimitys quokka on johdettu...
Dingo eli australianvillikoira on Australiassa elävä villikoira. Sen katsotaan yleensä polveutuvan villiintyneistä kesykoirista, jotka esihistorialliset ihmiset toivat Australiaan. Dingon luokittelu on kuitenkin kiistanalaista, ja jotkut tutkijat...
Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h. Laji kärsi vakavasti DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on...
Suistokrokotiili (Crocodylus porosus) on Kaakkois-Aasiassa ja Australian pohjoisosissa elävä suurikokoinen matelija. Se on massansa perusteella kaikista nykyään elävistä matelijoista suurin. Sitä pidetään yhtenä vaarallisimmista eläimistä, ja sen...
Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.Sääksi luetaan sääksien heimon...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölintu.
Aavikkotaipaani (Oxyuranus microlepidotus) on Australiassa esiintyvä myrkkykäärme. Se on maailman myrkyllisin maalla elävä käärme. Kookkaan yksilön myrkkyvarastot riittävät tappamaan äärimmillään 100 aikuista ihmistä tai 250 000 hiirtä. Käärmettä...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Haarapääsky (Hirundo rustica) on pääskyjen heimoon kuuluva muuttolintu, joka on helposti tunnistettavissa pyrstön kaksihaaraisesta muodosta.
Jalohaikara (Egretta alba tai Ardea alba, joskus myös Casmerodius albus) on laajalle levinnyt haikaralaji.
Mustajoutsen (Cygnus atratus) on Australiasta ja Uudesta-Seelannista kotoisin oleva vesilintu, jota tavataan Euroopassa tarhoissa ja tarhakarkulaisena. Kotimaassaan se on rauhoitettu laji. Mustajoutsen on myös Länsi-Australian osavaltion...
Harmaahaikara (Ardea cinerea) on kaulushaikaran ohella Suomen yleisin haikara.
Isonauraja eli kookaburra (Dacelo novaeguineae) on Oseaniassa esiintyvä kuningaskalastajien heimoon kuuluva lintu. Isonaurajaryhmä kuuluttaa kovalla äänellään reviirinsä, ja lintujen hillitön käkätys sai Euroopasta saapuneet uudisasukkaat pois...
Tiikerikäärme (Notechis scutatus) on myrkkytarhakäärmeiden heimoon kuuluva laji. Helpon ärtyneisyytensä takia tiikerikäärme kuuluu maailman vaarallisimpiin käärmeisiin. Laji voi kasvaa 2,1 metrin mittaiseksi. Väriltään tiikerikäärme on ruskeanmusta...
Haarahaukka (Milvus migrans) on laajalle levinnyt haukkalaji. Lajin nimesi Pieter Boddaert vuonna 1783.
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin kaukana Etelämannerta ympäröivillä merialueilla. Lapintiiran vuosittaiset muuttomatkat ovat...
Etelänbastardikilpikonna (Lepidochelys olivacea) on pienehkö merikilpikonna, joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin tietyillä rannoilla.
Lehmähaikara (Bubulcus ibis) on haikaroiden heimoon kuuluva lintu, jonka levinneisyysalue ulottuu kaikille mantereille Etelämannerta lukuun ottamatta. Suomessa on tavattu seitsemän luonnonvaraiseksi tulkittua yksilöä. Lajin nimi tulee siitä, että se...
Saruskurki (Grus antigone) on suurikokoinen kurkilintu. Lajin nimesi Carl von Linné 1758.
Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) kuuluu laajimmalle levinneisiin haikaroihin. Nimensä mukaisesti tämä kosteikkolintu on aktiivisimmillaan öisin. Yöhaikara sopeutuu monenlaisiin oloihin ja etsii syötävää yhtä lailla syrjäisillä puustoisilla soilla...
Valkomerikotka (Haliaeetus leucogaster) on merikotkien sukuun kuuluva päiväpetolintu.
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon.
Korallisormisammakko (Litoria caerulea) on vaaleanvihreä tai sinertävä lehtisammakkolaji. Osalla on pieniä luonnonvalkoisia täpliä. Silmissä on vaakasuorat pupillit. Varpaissa sillä on isot tarttumalevyt, joilla se kiipeilee taitavasti....
Västäräkki (Motacilla alba) on västäräkkien heimoon kuuluva pitkäpyrstöinen varpuslintulaji.
Australiankrokotiili (Crocodylus johnstoni) on vain Australiassa elävä pitkäkuonoinen krokotiili. Se löydettiin vuonna 1870 ja sitä luultiin aluksi sundagaviaaliksi, mutta vuonna 1873 se nimettiin omaksi lajikseen.
Silkkihaikara (Egretta garzetta) on pienikokoinen valkea haikaralintu.
Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji.
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Australianvesirotta (Hydromys chrysogaster) on alkuperäinen australialainen istukkanisäkäs.
Nokikana (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomessa tavattavista rantakanoista yleisin.
Bramiinihaukka (Haliastur indus) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintu. Sen levinneisyysalueeseen kuuluvat Australia, Bangladesh, Brunei, Kambodža, Kiina, Intia, Indonesia, Laos, Macao, Malesia, Myanmar, Nepal, Pakistan, Papua-Uusi-Guinea,...
Mattopyton (Morelia spilota) on suurikokoinen pytonkäärme Australian ja Uuden-Guinean seudulta. Lajiin kuuluu kuusi tunnettua alalajia.
Naamiohyyppä (Vanellus miles) on oseanialainen kahlaaja. Sen elinympäristö ulottuu Papua-Uuden-Guinean koillis- ja eteläosista Pohjois-Australian Arusaarelle (nimialalaji miles), sekä Australian itä- ja kaakkoisosiin, Tasmaniaan ja Uuteen-Seelantiin...
Silkkiuikku (Podiceps cristatus) on uikkujen heimoon kuuluva töyhtöpäinen vesilintu.
Jouhisorsa (Anas acuta) on sorsalintu.
Lapasorsa (Spatula clypeata) on sorsalintu.
Pronssi-iibis eli vanhalta nimeltään mustaiibis (Plegadis falcinellus) on laajimmalle levinnyt iibislintu, joka on toisinaan käynyt Suomessakin.
