Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h. Laji kärsi vakavasti DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on nyt elpymään päin. Muuttohaukka kuuluu laajimmalle levinneisiin petolintuihin. Lajin kuvaili ja nimesi Marmaduke Tunstall vuonna 1771.
Pä
PäiväeläimetHä
HämäräLi
LihansyöjäMa
MaanpäällinenVä
VäijytyspetoJa
Jahtaava petoeläinLi
Liitävät eläimetVa
Vanhat eläimetKo
KosmopoliittiRe
ReviiriOv
OvipaarinenLe
Leijailevat linnutYk
Yksiavioiset eläimetYl
Yleensä yksinäiset eläimetOs
Osittainen siirtolainenP
alkaaNo
Nopeat eläimetVanhan muuttohaukan väritys on yläpuolelta tumman siniharmaa, vatsapuoli on valkea ja siinä on tiheää poikittaisjuovitusta; koiraan vatsan poikkijuovitus on naaraan juovitusta tiheämpää. Päässä on musta huppu, posket ovat valkeat ja nokantyvi on keltainen. Jalat ovat keltaiset.
Nuorella linnulla yläpuoli on tummanruskea, alapuoli vaalea, hieman beigensävyinen. Nuorella linnulla vatsassa on pitkittäisjuovitusta, toisin kuin vanhalla.
Muuttohaukat voivat olla 51 cm pitkiä. Naaraat ovat koiraita jopa 30 % kookkaampia. Siipien kärkiväli on 80–119 cm. Paino on koiraalla 550–700 grammaa ja naaraalla 900–1 200 grammaa.
Pitkäikäisin suomalainen rengastettu muuttohaukka on ollut 21 vuotta 6 kuukautta 18 päivää vanha. Ruotsissa ikäennätys on 17 vuotta ja 4 kuukautta.
Muuttohaukkoja on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta. Suomessa laji pesii Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, muutamia reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Kanta on hiljalleen elpynyt 275–320 pariin. Laji on kuitenkin luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi. Euroopassa pesii 5 600–6 100 paria, joista Britteinsaarilla noin 1 500. Nimensä mukaisesti haukat muuttavat, etenkin pohjoisesta etelään, mutta muutenkin ravintorikkaammille alueille pois karuilta pesimäalueilta talvehtimaan. Suomalaiset muuttohaukat talvehtivat Lounais-Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa. Keväällä ne saapuvat huhtikuussa, syksyllä lähtevät syys-lokakuussa. Lajia on palautettu paikoitellen Pohjois-Amerikkaan.
Muuttohaukat asuvat lähinnä vuoristoisilla alueilla ja isoilla märillä suoalueilla; Suomen kanta pesii pääosin aapasoilla. Muuttohaukkoja kasvatetaan myös vankeudessa metsästyshaukoiksi.
Muuttohaukka syö lintuja ja piennisäkkäitä.Tärkeää ravintoa ovat erityisesti kahlaajat ja vesilinnut, jotka muuttohaukka pyydystää suoraan syöksystä. Myös mustarastaat ja kyyhkyt ovat sen ruokalistalla. Se syö harvoin hyönteisiä ja haaskoja.
Muuttohaukka pesii mieluiten jyrkillä kallioseinämillä, jonka läheisyydessä on avaria ja hyviä metsästysmaita. Nykyään se on levinnyt etelämmäs, paikkoihin joissa ei ole kalliopahtoja. Soilla pesivät muuttohaukat pesivät mättäällä, tasaisessa maassa. Vaalean punertavia tai ruskehtavia munia on kahdesta neljään kappaletta. Naaras hautoo 29–30 päivää, ja koiras hankkii sille ja poikasille ruoan. Poikaset oppivat lentämään 5–6 viikon ikäisinä.