Uudenseelanninuikku (Poliocephalus rufopectus) on uikkuihin kuuluva lintulaji. Se kuuluu Uuden-Seelannin endeemiseen lintulajistoon ja luokitellaan uhanalaisuudeltaan silmälläpidettäväksi.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Yksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Ei
Ei siirtolainenN
alkaaUudenseelanninuikku on pienehkö uikku ja voi saavuttaa noin 29 cm:n pituuden. Yleisväritykseltään laji on tumma ja ruumiinrakenteeltaan pyöreähkö. Linnun pää on pieni ja lähes musta. Päässä on ohuita hopeanharmaita raitoja ja silmät ovat väriltään keltaiset. Uudenseelanninuikun posket, kaula ja niska ovat väriltään kastanjanruskeat ja selkä ja siivet ovat tumman punaruskeat. Pyrstön kärki on valkoinen. Pesimäajan ulkopuolella lintujen väritys on vaaleampi. Uudenseelanninuikun nokka on lyhyt ja väriltään harmaa.
Uudenseelanninuikkua tavataan nykyään vain Uuden-Seelannin Pohjoissaarelta ja se on pesivänä hävinnyt Eteläsaarelta. Lajin elinympäristöä ovat pienet suojaiset ja makeavetiset lammet ja dyynijärvet. Se voi elää myös ihmisten rakentamissa ympäristöissä kuten patoaltaissa. Pääosan uudenseelanninuikun ravinnosta muodostavat vesihyönteiset ja niiden toukat, mutta se voi syödä myös äyriäisiä ja pieniä kaloja. Linnun pesimäkausi kestää tammikuusta maaliskuulle ja laji rakentaa kelluvan pesänsä ruovikon joukkoon.
Uudenseelanninuikkukannan kooksi arvioidaan 2 900–4 000 sukukypsää yksilöä. Uhkia kannalle ovat sen tärkeiden elinympäristöjen dyynijärvien kuivaus tai umpeenkasvu. Uudenseelanninuikun pesintää häiritsee runsas veneily pesimäaikana ja erityisesti poikaset ovat alttiita rottien ja näätien saalistukselle.
