Isohaarahaukka (Milvus milvus) on keskikokoinen päiväpetolintulaji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ar
ArboreaalinenPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Va
Vanhat eläimetLi
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Le
Leijailevat linnutMa
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetOs
Osittainen siirtolainenR
alkaaIsohaarahaukka on väriltään ruosteenruskea. Sen syvälovinen pyrstö on tiilenpunainen ja pää harmahtava. Mustakärkisten siipien alapinnalla erottuu laaja valkea alue. Se on haarahaukkaa (Milvus migrans) kirkasvärisempi ja solakampi. Isohaarahaukan pituus on noin 61–66 senttimetriä, siipiväli noin 175–195 senttimetriä, ja paino noin 757–1 221 grammaa.
Isohaarahaukka pesii siellä täällä ympäri Eurooppaa, luoteisimmassa Afrikassa, Kanariansaarilla sekä miltei hävinneenä Kap Verdellä. Laji on ihmisvainon takia voimakkaasti taantunut pääosassa esiintymisaluetta. Euroopassa vahvin kanta on Saksassa. Etelä-Ruotsin kanta kasvaa hitaasti. Euroopassa pesii 19 000–25 000 paria, mikä on 95 % koko maailman populaatiosta. Suomessa sitä tavataan satunnaisesti mutta lähes vuosittain. Laji on havaittu Suomessa 50–60 kertaa.. Pohjoisimmat populaatiot ovat muuttolintuja, jotka talvehtivat Välimerenmaissa.
Isohaarahaukka suosii avoimia ympäristöjä, kuten ruoho- ja viljelysmaita sekä avoimia metsämaita.
Isohaarahaukka syö lähinnä haaskoja sekä pieniä nisäkkäitä ja lintuja. Sille kelpaavat kuitenkin myös sammakkoeläimet, matelijat, kalat ja kastemadot.
Isohaarahaukka käyttää muun muassa vanhoja hiirihaukan tai korpin pesiä. Pesä on tavallisesti lehtipuussa, joskus harvoin kalliojyrkänteellä. Pesä voi olla käytössä useita vuosia peräkkäin, joskus jopa 17 vuotta. Se verhoilee pesänsä mitä kummallisimmilla aineksilla, niistä on löydetty muun muassa alusvaatteita ja nallekarhuja. Pesään naaras munii 1–4 munaa, tavallisimmin kaksi, joita haudotaan 31–32 päivää. Haudonta alkaa jo ensimmäisestä munasta, joten kolmimunaisen pesyeen haudonta kestää noin 38 päivää. Naaras hoitaa pääosan hautomisesta, joskin koiras voi päivällä hautoa lyhyitä hetkiä, alle puoli tuntia kerrallaan. Naaras lämmittää ja hoivaa poikasia ensimmäiset kaksi viikkoa, jolloin koiras huolehtii poikueen ravinnosta. Myöhemmin molemmat emot saalistavat. Poikaset oppivat lentämään noin seitsemän viikon ikäisinä, mutta jos ravintoa on ollut niukasti, voi lentoonlähtö onnistua vasta 60–70 päivän iässä. Poikaset lähtevät syysmuutolle vanhempiensa kanssa. Laji on sukukypsä kaksivuotiaana.
Isohaarahaukka voi toisinaan risteytyä haarahaukan kanssa. Tällainen haarahaukan ja isohaarahaukan pari yritti pesiä myös Suomessa vuonna 2016, mutta pesintä epäonnistui.