Haarahaukka (Milvus migrans) on laajalle levinnyt haukkalaji. Lajin nimesi Pieter Boddaert vuonna 1783.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ar
ArboreaalinenPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Li
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Va
Vanhat eläimetMa
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Le
Leijailevat linnutYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluOs
Osittainen siirtolainenB
alkaaHaarahaukan pituus on noin 55–60 cm ja sen siipien kärkiväli on 135–155 cm ja Naaras painaa noin 850 grammaa ja koiras 807 g. Lajin ääni muistuttaa lokkien kirkunaa, myös värisevää ”kui-i-i-i” ja joskus naukuvia ääniä.
Aikuiset ovat yleissävyltään tummanruskeita. Pää on muuta ruumista vaaleampi. Pyrstö on matalasti lovipäinen. Siiven yläpinnalla näkyy vaalea lautuma. Haarahaukat ovat pitkäsiipisiä ja lentävät laiskasti hieman mehiläishaukkaa muistuttavasti. Nuoret linnut ovat täplikkäitä ja vaaleampia kuin aikuiset. Poikaset ovat aluksi vaalean kellanruskeita, myöhemmin tummempia. Naaras on koirasta kookkaampi.
Haarahaukka on levinnyt monina alalajeina miltei koko Vanhaan maailmaan ja on monin paikoin Euroopassa erittäin yleinen. Se on yksi maailman runsaslukuisimmista petolinnuista. Suomessa se on erittäin harvalukuinen pesimälaji pääosin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, Venäjän Karjalassa kanta vahvempi. Keväisin ja syksyisin nähdään joitakin kymmeniä harhailijoita. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella. Eurooppalaiset haarahaukat muuttavat Afrikkaan pääasiassa Gibraltarin ja Sisilian kautta, harvemmin Bosporinsalmen kautta.
Haarahaukka elää puoliavoimilla, metsäisillä mailla, usein järvien ja jokien läheisyydessä.
Haarahaukan ravintoa ovat kalat, pikkueläimet, hyönteiset ja usein haaskat ja jätteet.
Ravinnon hankintaan liittyy todistettavaa älykkyyttä ja johdonmukaisuutta. Australiassa esiintyvän alalajin M. m. affinis eli aboriginaalien ”tulilinnun” (karrkanj) on huomattu metsäpalojen aikaan kuljettavan palavia oksia levittäen maastopaloa. Tulipalon tarkoituksena on saada saaliseläimet juoksemaan tulta pakoon. Samalla se auttaa ihmistä kaskeamisessa. Lintua on pidetty pyhänä jo uniajalta.
Soidinmenot ovat hyvin samanlaiset kuin muillakin suurilla petolinnuilla. Suomessa laji pesii touko–heinäkuussa itärajan tuntumassa kapealla vyöhykkeellä erämaaseuduilla. Pesä havupuussa, melko samanlainen kuin hiirihaukalla. Emot tuovat pesänvuorausaineksiksi kaikenlaisia jätteitä. Munia on 1–3. Ne ovat valkoisia, harvakseltaan ruskeapilkkuisia. Haudonta-aika vaihtelee suuresti ollen 26–38 päivää, keskimäärin noin kuukauden. Naaras hautoo enimmän ajan, koiras vain toisinaan. Naaras lämmittää poikasia niiden ensimmäisen elinviikon ajan ja koiras tuo niille ruokaa, jonka naaras pilkkoo ja jakaa poikasille. Viikon kuluttua myös naaras ryhtyy saalistamaan. Poikaset alkavat itse repiä saalista ja syödä oma-aloitteisesti 30–35 päivää vanhoina. Ne oppivat lentämään noin 42 päivän ikäisinä ja itsenäistyvät 6–7 viikon päästä.
Haarahaukka risteytyy toisinaan isohaarahaukan (Milvus milvus) kanssa.
