Hallamittari (Operophtera brumata) on loppusyksyn erittäin yleinen yöperhoslaji.
Hallamittari on voimakkaasti sukupuolidimorfinen perhoslaji. Koiraan etusiipien pohjaväri vaihtelee vaaleanharmaasta vaaleanruskeaan, mutta siinä on yleensä selvä rusehtava vivahde. Etusiiven poikki kulkee useita kapeita, syvään aaltoilevia, tummanharmaita poikkiviiruja, joiden reunat eivät ole kovin terävät. Tärkeänä lajituntomerkkinä takasiiven poikki kulkee selvästi erottuva tumma raita ja etusiiven ulompi poikkijuova kohtaa siiven takareunan kohtisuorasti. Siipien kärjet ovat selvästi pyöreät. Takasiivet ovat vaaleanrusehtavat ja niissä on jokseenkin selkeitä kaarimaisia juovia. Siipiväli on 24–32 mm.
Naaras ei ensisilmäyksellä muistuta perhosta, sillä sen siivet ovat surkastuneet tynkämäisiksi, mustavalkoisiksi liuskoiksi, joiden pituus on alle puolet eläimen vartalon pituudesta. Ruumis on tukeva ja väriltään harmaan ja mustankirjava. Raajat ovat pitkät, ja eräistä muista siivettömistä perhosnaaraista poiketen hallamittarinaaraat liikkuvat pois koteloitumispaikkansa luota.
Huomattavan samannäköinen laji on läheistä sukua oleva lumimittari (Operophtera fagata). Molemmat lajit lentävät samaan aikaan, ja niitä tavataan usein yhdessä samalla biotoopilla.
Hallamittaria tavataan laajalti Euroopassa. Suomessa lajia tavataan koko maassa, mutta se on yleisempi etelässä. Aikuiset perhoset lentävät syyskuun puolivälistä pitkälle marraskuulle, mutta Etelä-Suomessa perhosia voi tavata jopa joulukuun alkuun saakka. Etelämpänä Euroopassa lentoaika jatkuu jopa helmikuuhun.
Hallamittari lähtee lentoon vasta melko myöhään syksyllä, jolloin useimmat muut perhoslajit ovat jo hävinneet. Perhoset ovat aktiivisia iltayöstä. Laji on esiintymisalueellaan erittäin yleinen ja usein huomattavan runsaslukuinen, jolloin yövalojen luota voi löytää koirasperhosia kymmenittäin. Naaraita löytyy puiden rungoilta, helpoimmin parittelun aikana.
Toukat tuottavat silkkirihmaa, jolla ne saavat liitettyä ravintokasvien lehtiä yhteen suojapaikakseen. Joinakin vuosina esiintyessään runsaina, toukat voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja kasvillisuudelle. Toukka koteloituu maahan. Talvehtii munana.
