Peikkoleikko
1 lajit
Peikkoleikko (Amorphochilus schnablii) on pienikokoinen raivotarlepakoihin kuuluva lepakkolaji. Se on sukunsa ainoa laji.
Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin suomenkieliseksi nimeksi on peikkoleikko.
Peikkoleikko elää Etelä-Amerikassa Andien länsipuolella eteläisestä Ecuadorissa, Perussa ja Chilessä. Lisäksi sitä tavataan Punán saarella Ecuadorissa ja kahden löydetyn yksilön perusteella Cajamarcassa Perun pohjoisosan ylämailla. Lajin elinalue on lähes yksinomaan kuivaa alamaata. Lepakot viettävät päivänsä muun muassa luolissa, siltarummuissa tai rakennuksissa. Sitä tavataan monen kokoisissa ryhmistä, aina muutamasta lepakosta jopa 300 yksilön ryhmiin asti.
Laji luokitellaan vaarantuneeksi, koska sen populaation arvellaan tällä hetkellä vähenevän. On kuitenkin mahdollista, että laji on oletettua yleisempi, viimeaikaisissa tutkimuksissa lepakoita esiintyy ääntelyn tunnistuksen perusteella tunnettua enemmän Andien laaksoissa lounais-Perun alueella. Suurin uhka lepakoille on sopivan elinympäristön tuhoutuminen viljelysalueiden laajetessa. Niitä myös pyydystetään paikallisesti käytettäväksi perinteiseen noituuden harjoittamiseen.
Peikkoleikko (Amorphochilus schnablii) on pienikokoinen raivotarlepakoihin kuuluva lepakkolaji. Se on sukunsa ainoa laji.
Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin suomenkieliseksi nimeksi on peikkoleikko.
Peikkoleikko elää Etelä-Amerikassa Andien länsipuolella eteläisestä Ecuadorissa, Perussa ja Chilessä. Lisäksi sitä tavataan Punán saarella Ecuadorissa ja kahden löydetyn yksilön perusteella Cajamarcassa Perun pohjoisosan ylämailla. Lajin elinalue on lähes yksinomaan kuivaa alamaata. Lepakot viettävät päivänsä muun muassa luolissa, siltarummuissa tai rakennuksissa. Sitä tavataan monen kokoisissa ryhmistä, aina muutamasta lepakosta jopa 300 yksilön ryhmiin asti.
Laji luokitellaan vaarantuneeksi, koska sen populaation arvellaan tällä hetkellä vähenevän. On kuitenkin mahdollista, että laji on oletettua yleisempi, viimeaikaisissa tutkimuksissa lepakoita esiintyy ääntelyn tunnistuksen perusteella tunnettua enemmän Andien laaksoissa lounais-Perun alueella. Suurin uhka lepakoille on sopivan elinympäristön tuhoutuminen viljelysalueiden laajetessa. Niitä myös pyydystetään paikallisesti käytettäväksi perinteiseen noituuden harjoittamiseen.
