Kartanokimalainen (Bombus hypnorum) on kimalaisten sukuun kuuluva mesipistiäislaji. Muista kimalaislajeista poiketen se pesii usein rakennuksissa.
Kartanokimalainen on musta kimalaislaji, jonka keskiruumin selkäpuoli on kokonaan oranssinruskea ja takaruumin kärki kirkkaanvalkoinen. Ruskeaa väriä on etenkin koiraalla myös takaruumiin tyvessä sekä pään etuosassa. Ruumiin pituus 11–20 mm.
Kartanokimalaista tavataan suuressa osassa Eurooppaa. Se puuttuu Välimeren ympäristöstä. Britteinsaarilta laji tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja on levinnyt siellä hyvin nopeasti ollen paikoitellen jo yleinen. Laji tavattiin Islannista ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja sen odotetaan leviävän sielläkin nopeasti. Suomessa se esiintyy koko maassa, mutta harvinaistuu pohjoista kohti.
Kun kimalaispesät yleensä ovat maan alla, kartanokimalainen pesii puunkoloihin ja rakennuksiin, mihin sen nimikin monilla kielillä viittaa. Se kelpuuttaa pesäpaikaksi myös linnunpöntöt ja pystyy häätämään sinne jo asettuneen pikkulinnun. Pesän sisäänkäynti on ulkokautta, mutta asuinrakennuksissa sijaitsevista pesistä kimalaisia eksyy usein sisätiloihinkin. Pesät ovat monesti suuria. Yhdessä pesässä saattaa olla jopa 400 työläistä. Laji on kimalaiseksi aggressiivinen ja yhdyskunta puolustaa pesää tarvittaessa kiivaasti. Pesässä loisii joskus kartanoloiskimalaisia.
Lajin ominta ympäristöä ovat niityt ja kedot sekä kaupunkiympäristöt. Lyhyen imukärsänsä vuoksi kartanokimalainen ei pääse käsiksi pitkätorvisten kukkien meteen. Se on kuitenkin monien puutarhakasvien keskeinen pölyttäjä.
