Kirjokalastaja
1 lajit
Kirjokalastaja (Ceryle rudis) on kuningaskalastajien heimoon kuuluva säihkylintu. Se on Ceryle-suvun ainoa laji, sekä ainoa valkoisen ja mustankirjava kuningaskalastaja. Kirjokalastaja myös on yksi yleisimmistä kuningaskalastajista, jota tavataan laajalti Euraasiassa ja Afrikassa. Koirailla on rinnassa kaksi mustaa vyömäistä kuviota, naarailla niitä on vain yksi. Ruumiin pituus on 25–29 senttiä. Ravinto koostuu pääasiassa pienistä kaloista, joita kirjokalastaja pyydystää vedestä syöksysukelluksilla.
Pesintäaikaan kirjokalastajapari kaivaa rantatörmään yli metrin pituisen pesäkolon, johon naaras munii yleensä 4–5 munaa. Poikaset kuoriutuvat noin 18 päivän haudonta-ajan jälkeen. Ne ovat kuoriutuessaan alastomia ja sokeita, mutta tulevat täysin itsenäisiksi kolmen kuukauden sisällä kuoriutumisesta. Emolintuja auttaa poikasten hoidossa yksi tai useampi kirjokalastaja, jolla ei ole omia poikasia.
Kirjokalastajalla on laaja levinneisyys. Afrikassa sitä tavataan lähes kaikkialla Saharan eteläpuolella, kaikkein karuimpia alueita lukuun ottamatta sekä Niilin varrella. Laji elää myös Keski- ja Etelä-Turkissa, Kyproksessa, Libanonissa, Palestiinassa, Jordaniassa, Syyriassa, Irakissa, Lounais-Iranissa, Afganistanissa, Pakistanissa, Intiassa, Nepalissa, Bhutanissa, Bangladeshissa, Sri Lankassa, Indokiinassa ja Kaakkois-Kiinassa Hainan mukaan luettuna. Harhailijana lajia tavataan aina Puolassa ja Ranskassa saakka.
Kirjokalastajien elinympäristöä ovat monenlaiset makean ja suolaisen veden vesistöt. Niitä elää suurten hitaasti virtaavien jokien varsilla, järvissä, kala-altailla, kanaaleissa, kasteluojissa, tulvatasangoilla, suistoissa, laguuneissa, mangrovemetsissä, vuorovesialtailla ja patoaltailla. Kirjokalastajat tarvitsevat kuitenkin vesistön varrelta istumapaikkoja, kuten ruokoja, puita, aitoja tai muita ihmisen tekemiä rakennelmia. Lajin elinpiiri ulottuu merenpinnan tasolta vuoristoon. Afrikassa sitä tavataan 2 500 metrin korkeudessa ja Aasiassakin 1 800 metrin korkeudessa.
Kirjokalastaja (Ceryle rudis) on kuningaskalastajien heimoon kuuluva säihkylintu. Se on Ceryle-suvun ainoa laji, sekä ainoa valkoisen ja mustankirjava kuningaskalastaja. Kirjokalastaja myös on yksi yleisimmistä kuningaskalastajista, jota tavataan laajalti Euraasiassa ja Afrikassa. Koirailla on rinnassa kaksi mustaa vyömäistä kuviota, naarailla niitä on vain yksi. Ruumiin pituus on 25–29 senttiä. Ravinto koostuu pääasiassa pienistä kaloista, joita kirjokalastaja pyydystää vedestä syöksysukelluksilla.
Pesintäaikaan kirjokalastajapari kaivaa rantatörmään yli metrin pituisen pesäkolon, johon naaras munii yleensä 4–5 munaa. Poikaset kuoriutuvat noin 18 päivän haudonta-ajan jälkeen. Ne ovat kuoriutuessaan alastomia ja sokeita, mutta tulevat täysin itsenäisiksi kolmen kuukauden sisällä kuoriutumisesta. Emolintuja auttaa poikasten hoidossa yksi tai useampi kirjokalastaja, jolla ei ole omia poikasia.
Kirjokalastajalla on laaja levinneisyys. Afrikassa sitä tavataan lähes kaikkialla Saharan eteläpuolella, kaikkein karuimpia alueita lukuun ottamatta sekä Niilin varrella. Laji elää myös Keski- ja Etelä-Turkissa, Kyproksessa, Libanonissa, Palestiinassa, Jordaniassa, Syyriassa, Irakissa, Lounais-Iranissa, Afganistanissa, Pakistanissa, Intiassa, Nepalissa, Bhutanissa, Bangladeshissa, Sri Lankassa, Indokiinassa ja Kaakkois-Kiinassa Hainan mukaan luettuna. Harhailijana lajia tavataan aina Puolassa ja Ranskassa saakka.
Kirjokalastajien elinympäristöä ovat monenlaiset makean ja suolaisen veden vesistöt. Niitä elää suurten hitaasti virtaavien jokien varsilla, järvissä, kala-altailla, kanaaleissa, kasteluojissa, tulvatasangoilla, suistoissa, laguuneissa, mangrovemetsissä, vuorovesialtailla ja patoaltailla. Kirjokalastajat tarvitsevat kuitenkin vesistön varrelta istumapaikkoja, kuten ruokoja, puita, aitoja tai muita ihmisen tekemiä rakennelmia. Lajin elinpiiri ulottuu merenpinnan tasolta vuoristoon. Afrikassa sitä tavataan 2 500 metrin korkeudessa ja Aasiassakin 1 800 metrin korkeudessa.
