Afrikansirohaukka
1 lajit
Afrikansirohaukka (Chelictinia riocourii) on haukkojen heimon Chelictinia-sukuun kuuluva lintu. Sitä tavataan seuraavissa maissa: Benin, Burkina Faso, Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Norsunluurannikko, Djibouti, Etiopia, Gambia, Ghana, Kenia, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Senegal, Somalia, Etelä-Sudan, Sudan, Togo, Uganda. Vaeltavana sitä tavataan myös Eritreassa, Liberiassa ja Jemenissä.
Laji on luokiteltu vaarantuneeksi, koska sen kannan epäillään laskevan elinympäristöjen vähenemisen seurauksena. Lajin kannaksi arvioidaan 46 000–100 000 yksilöä.
Laji on levinnyt tropiikin alueelle kapeana kaistaleena leveyspiirien 15°N ja 8°N väliin. Satunnaisesti sitä tavataan Länsi-Afrikassa leveyspiirillä 19°N ja Keniassa leveyspiirillä 1°S. Se pesii Sahelin vyöhykkeellä, ja Pohjois-Keniassa ja Ugandassa on pieni pysyvä populaatio. Se on muuttolintu, joskin pysyttelee pohjoisella pallonpuoliskolla. Se siirtyy etelämmäksi marraskuussa pesimäajan jälkeen kuivan kauden alkaessa ja palaa pohjoiseen sadekauden alkaessa helmikuussa.
Laji elää kuivalla savannilla ja puoliaavikossa merenpinnan tasosta noin 500 metrin korkeuteen. Sen pääasiallista ravintoa ovat matelijat, esimerkiksi liskot ja käärmeet, hyönteiset ja hämähäkit ja satunnaisesti pienet jyrsijät. Se on laumaeläin ja kerääntyy ruohikkopalojen reunalle saalistamaan heinäsirkkoja ja karjan lähelle saalistamaan hyönteisiä.
Laji rakentaa pieniä, halkaisijaltaan 30–40 cm:n kokoisia pesiä puihin usein lähelle suurempien petolintujen, kuten sihteerilinnun, pesiä ja toisinaan myös ihmisasutuksen lähelle. Pesintäaikaa on toukokuusta syyskuuhun mutta Senegalissa se pesii joulukuusta helmikuuhun ja Keniassa maaliskuusta heinäkuuhun sekä jälleen elokuusta eteenpäin.
Afrikansirohaukka (Chelictinia riocourii) on haukkojen heimon Chelictinia-sukuun kuuluva lintu. Sitä tavataan seuraavissa maissa: Benin, Burkina Faso, Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Norsunluurannikko, Djibouti, Etiopia, Gambia, Ghana, Kenia, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Senegal, Somalia, Etelä-Sudan, Sudan, Togo, Uganda. Vaeltavana sitä tavataan myös Eritreassa, Liberiassa ja Jemenissä.
Laji on luokiteltu vaarantuneeksi, koska sen kannan epäillään laskevan elinympäristöjen vähenemisen seurauksena. Lajin kannaksi arvioidaan 46 000–100 000 yksilöä.
Laji on levinnyt tropiikin alueelle kapeana kaistaleena leveyspiirien 15°N ja 8°N väliin. Satunnaisesti sitä tavataan Länsi-Afrikassa leveyspiirillä 19°N ja Keniassa leveyspiirillä 1°S. Se pesii Sahelin vyöhykkeellä, ja Pohjois-Keniassa ja Ugandassa on pieni pysyvä populaatio. Se on muuttolintu, joskin pysyttelee pohjoisella pallonpuoliskolla. Se siirtyy etelämmäksi marraskuussa pesimäajan jälkeen kuivan kauden alkaessa ja palaa pohjoiseen sadekauden alkaessa helmikuussa.
Laji elää kuivalla savannilla ja puoliaavikossa merenpinnan tasosta noin 500 metrin korkeuteen. Sen pääasiallista ravintoa ovat matelijat, esimerkiksi liskot ja käärmeet, hyönteiset ja hämähäkit ja satunnaisesti pienet jyrsijät. Se on laumaeläin ja kerääntyy ruohikkopalojen reunalle saalistamaan heinäsirkkoja ja karjan lähelle saalistamaan hyönteisiä.
Laji rakentaa pieniä, halkaisijaltaan 30–40 cm:n kokoisia pesiä puihin usein lähelle suurempien petolintujen, kuten sihteerilinnun, pesiä ja toisinaan myös ihmisasutuksen lähelle. Pesintäaikaa on toukokuusta syyskuuhun mutta Senegalissa se pesii joulukuusta helmikuuhun ja Keniassa maaliskuusta heinäkuuhun sekä jälleen elokuusta eteenpäin.
