Sulawesin endeemiset eläimet

Vähemmän

Sulawesinmakaki tai celebesinmakaki (Macaca nigra) on Indonesiaan kuuluvalla Sulawesin saaren koilliskärjessä ja muutamalla pienemmällä saarella tavattava makaki. Lajia uhkaa elinympäristön tuhoutuminen ja metsästys. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Vähemmän

Celebesinkummituseläin (Tarsius tarsier, synonyymi Tarsius spectrum) on kummituseläinten heimoon kuuluva laji. Se on pienimpiä kädellisiä. Ruumiin pituus on 14 cm ja häntä on 24 cm. Eläin painaa 130 g. Sillä on suuret korvat ja silmät sekä pitkät jalat. Se liikkuu öisin ja oleskelee päivisin puun koloissa. Eläin pyydystää enimmäkseen hyönteisiä, mutta joskus myös pieniä liskoja ja muita pieniä selkärankaisia. Celebesinkummituseläintä tavataan Sulawesin saarella ja sen ...
läheisillä pienillä saarilla. Laji parittelee touko- ja marraskuussa. Naaraan tiineys kestää puoli vuotta. Yhdellä kertaa syntyy vain yksi poikanen. Vieroitusaika on poikasen ollessa 4–10 viikon ikäinen. Yksilö tulee sukukypsäksi vuoden ja viiden kuukauden ikäisenä. Vähemmän

Vähemmän

Sulawesinsika eli celebesinsika (Sus celebensis) on Indonesiassa elävä sikalaji. Se luokiteltiin aikaisemmin samaan lajiin käsnäsian kanssa, mutta tunnustetaan nykyisin omaksi lajikseen. Sulawesinsika on villisian ohella ainoa sikalaji, joka on kesytetty kotieläimeksi. Vähemmän

Vähemmän

Sangihenrilli (Zosterops nehrkorni) on uhanalainen varpuslintu. Lajista arvellaan olevan jäljellä alle 50 yksilöä. Vähemmän

Celebesinparatiisimonarkki (Eutrichomyias rowleyi) on äärimmäisen uhanalainen endeemisenä Indonesiassa Sangihen saarella elävä lintu.Kooltaan celebesinparatiisimonarkki on noin 18 cm. Väritykseltään lintu on vatsastaan vaaleansininen ja selkä ja pää ovat hieman tummemman siniset. Myös nokan väri on sininen. Pyrstön alapuolen höyhenet ovat tuhkanharmaat. Laji muistuttaa hieman sinimonarkkia, mutta on tätä suurempi eikä celebesinparatiisi ...
monarkilla ole mustia alueita otsassa ja kurkussa. Lajin äänet ovat äänekkäät tuk, step step ja tyypillisimmin chewt chewt äänet.Celebesinparatiisimonarkit elävät useimmiten vanhoissa metsissä ja metsäisissä laaksoissa. Lintu käyttää ravintonaan hyönteisiä. Kannan kooksi arvioidaan 19–135 yksilöä. Suurin lajiin kohdistuva uhka on metsien hakkaaminen maanviljelysmaaksi. Pienempi uhka on lajin metsästys kauniin höyhenpuvun takia. Vähemmän

Sangihenviheltäjä (Coracornis sanghirensis) on äärimmäisen uhanalainen endeemisenä Sangihen saarella Indonesiassa elävä lintu.Sangihenviheltäjä on noin 17 cm pitkä rastaiden kaltainen lintu. Selkä on yläpuoleltaan oliivinruskea, alaselkä enemmän kastanjanruskea. Vatsan väri on ruosteenruskea. Nokka on musta ja vahva. Laji voidaan sekoittaa kultabulbulin alalaji Ixos affinis platenaehen, joka on isompi ja päältä vihertävämpi ja jonka rinta ja kaula ovat kellertäv ...
ät. Laulu on kovaäänistä ja drongojenkaltaista säkeiden toistoa. Lisäksi chweep chweep ääniä.Sangihenviheltäjät elävät 600–750 m:n korkeudella metsissä, joille ovat tyypillisiä kairapalmujen (Pandanus) suvun puumaiset kasvit. Sangihenviheltäjäkannan kooksi arvioidaan noin 50–250 yksilöä. Suurin uhka on metsien häviäminen maatalouden tieltä. Suurin osa Sanghihen alkuperäisistä metsistä on kaadettu. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Celebesinpalmunäätä (Macrogalidia musschenbroekii) on sivettieläinten (Viverridae) heimoon kuuluva nisäkäslaji. Se on sukunsa Macrogalidia ainoa laji.Celebesinpalmunäädällä on lyhyt ja tiheä turkki. Sen väritys on eläimen selkäpuolella tumman ruskeanharmaa, vatsapuoli on punervansävyinen ja vaaleampi. Kyljillä voi olla heikkoja tummia täpliä ja hännässä vaaleanruskeita sivusuuntaisia juovia. Silmien ylä- ja alapuolella sekä kuonon takana kasvaa valkoista karvaa. Ruum ...
iin pituus on alle 80 senttimetriä, hännän pituus 60 senttimetriä ja paino noin 44 kilogrammaa.Celebesinpalmunäätää tavataan kotoperäisenä Sulawesin eli Celebesin saaren pohjois-, keski- ja kaakkoisosissa. Fossiililöytöjen perusteella se on historiallisesti elänyt koko saaren alueella. Nykyisin sukukypsien celebesinpalmunäätien lukumäärän arvioidaan olevan noin 9 000. Celebesinpalmunäätä elää metsissä.Celebesinpalmunäädän ravintoa ovat pienet jyrsijät sekä hedelmät kuten papaijat. Se kiipeilee usein puissa. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän