Liechtenstein
376 lajit
Liechtensteinin ruhtinaskunta eli Liechtenstein on ruhtinaskunta Alpeilla Sveitsin ja Itävallan välissä.
Maantiede
Liechtensteinin ruhtinaskunta sijaitsee Alppien vuoristossa Keski-Euroopassa Sveitsin ja Itävallan välissä. Maan pinta-ala on 160,5 neliökilometriä, ja se on maailman kuudenneksi pienin itsenäinen valtio. Rajalinjaa maalla on Sveitsin kanssa 41,2 kilometriä ja Itävallan kanssa 36,7 kilometriä.. Liechtenstein on sisämaavaltio ja Uzbekistanin ohella ainoa valtio, jonka naapureista mikään ei ole rannikkovaltio.
Iso osa Liechtensteinista on yli 1 800 metrin korkeudessa. Maan itäosa kuuluu Alppien keskivuoristoon kuuluvaan Rätikonvuoristoon, ja korkein vuori on 2 599 metrin korkuinen Grauspitz. Vuoristoalueella on kolme laaksoa, joiden vedet virtaavat lopulta Saminajokena Illiin ja edelleen Reiniin. Liechtensteinin läntisin osa on Alppi-Reinin laaksoa, joka levenee pohjoiseen päin mentäessä. Jokilaakso oli aikoinaan soinen, mutta Reinin oikaisu-uoman ja vuosina 1931–1943 rakennetun kuivatuskanavan (saks. Binnenkanal) ansiosta alue on nykyään hyvää maanviljelyaluetta.
Liechtensteinin ilmasto on sen korkeuden huomioon ottaen melko lämmin, mikä johtuu pitkälti lämpimistä föhntuulista. Kylmintä on tammikuussa, jolloin lämpötila on keskimäärin −4,5 °C. Lämpimintä on heinäkuussa, jolloin lämpötila kohoaa keskimäärin 19,9 °C:een. Vuotuinen sadanta vaihtelee 900–1 200 millimetrin välillä, mutta vuoristossa se voi nousta 1 900 millimetriin.
Maan kasvi- ja eläinlajisto vaihtelee voimakkaasti maaston korkeuden mukaan. Föhntuulen ansiosta Liechtensteinin alueella esiintyy joitakin kämmekkäkasveja. Korkeammalla kasvavat muun muassa alppiruusu ja alppitähti eli edelweiss. Yleisimpiä puita alueella ovat esimerkiksi vaahterat, pyökit ja lepät. Kotoperäisiin nisäkäslajeihin kuuluvat esimerkiksi kettu, kauris, euroopanmajava, mäyrä ja gemssi. Eri lintulajeja maassa tavataan yli 120.
Liechtensteinin ruhtinaskunta eli Liechtenstein on ruhtinaskunta Alpeilla Sveitsin ja Itävallan välissä.
Maantiede
Liechtensteinin ruhtinaskunta sijaitsee Alppien vuoristossa Keski-Euroopassa Sveitsin ja Itävallan välissä. Maan pinta-ala on 160,5 neliökilometriä, ja se on maailman kuudenneksi pienin itsenäinen valtio. Rajalinjaa maalla on Sveitsin kanssa 41,2 kilometriä ja Itävallan kanssa 36,7 kilometriä.. Liechtenstein on sisämaavaltio ja Uzbekistanin ohella ainoa valtio, jonka naapureista mikään ei ole rannikkovaltio.
Iso osa Liechtensteinista on yli 1 800 metrin korkeudessa. Maan itäosa kuuluu Alppien keskivuoristoon kuuluvaan Rätikonvuoristoon, ja korkein vuori on 2 599 metrin korkuinen Grauspitz. Vuoristoalueella on kolme laaksoa, joiden vedet virtaavat lopulta Saminajokena Illiin ja edelleen Reiniin. Liechtensteinin läntisin osa on Alppi-Reinin laaksoa, joka levenee pohjoiseen päin mentäessä. Jokilaakso oli aikoinaan soinen, mutta Reinin oikaisu-uoman ja vuosina 1931–1943 rakennetun kuivatuskanavan (saks. Binnenkanal) ansiosta alue on nykyään hyvää maanviljelyaluetta.
Liechtensteinin ilmasto on sen korkeuden huomioon ottaen melko lämmin, mikä johtuu pitkälti lämpimistä föhntuulista. Kylmintä on tammikuussa, jolloin lämpötila on keskimäärin −4,5 °C. Lämpimintä on heinäkuussa, jolloin lämpötila kohoaa keskimäärin 19,9 °C:een. Vuotuinen sadanta vaihtelee 900–1 200 millimetrin välillä, mutta vuoristossa se voi nousta 1 900 millimetriin.
Maan kasvi- ja eläinlajisto vaihtelee voimakkaasti maaston korkeuden mukaan. Föhntuulen ansiosta Liechtensteinin alueella esiintyy joitakin kämmekkäkasveja. Korkeammalla kasvavat muun muassa alppiruusu ja alppitähti eli edelweiss. Yleisimpiä puita alueella ovat esimerkiksi vaahterat, pyökit ja lepät. Kotoperäisiin nisäkäslajeihin kuuluvat esimerkiksi kettu, kauris, euroopanmajava, mäyrä ja gemssi. Eri lintulajeja maassa tavataan yli 120.
