Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Puuma (tieteellinen nimi vuodesta 1993 Puma concolor, sitä ennen Felis concolor) on Amerikassa elävä kissaeläin. Sen levinneisyysalueeseen kuuluu periaatteessa koko Keski- ja Etelä-Amerikka lukuun ottamatta niitä melko laajoja alueita, joilta...
Alpakka (Vicugna pacos) on eteläamerikkalainen villantuotantoon jalostettu kamelieläin, jonka pääasiallinen kantamuoto on vikunja. Se on myös laaman lähisukulainen.
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Nutria eli rämemajava (Myocastor coypus) on jyrsijöihin kuuluva noin 45–60 cm:n pituinen (hännän pituus on 25–42 cm) nisäkäslaji, jonka alkuperäinen esiintymisalue on Etelä-Amerikassa, mutta se on levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan,...
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Vikunja (Vicugna vicugna) on guanakon ohella toinen kahdesta Etelä-Amerikassa elävästä villistä kamelieläinlajista. Se elää noin 30-vuotiaaksi ja painaa 45 kg.Alpakka on ilmeisesti vikunjasta polveutuva kesytetty kamelieläinmuoto.
Merileopardi eli leopardihylje (Hydrurga leptonyx) on Eteläisessä jäämeressä elävä varsinaisiin hylkeisiin kuuluva hyljelaji. Se voi kasvaa jopa 3,5 metrin pituiseksi. Merileopardit saalistavat krilliäyriäisiä, kalaa, kalmareita, pingviinejä ja...
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Guanako (Lama guanicoe) on kamelien heimoon kuuluva eteläamerikkalainen nisäkäslaji. Luonnonvarainen guanako on kesyn laaman kantamuoto. Guanako on laumaeläin, joka liikkuu jopa satapäisinä ryhminä. Guanako on tapiirin ohella Etelä-Amerikan suurin...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Isoverenimijä eli vampyyri (Desmodus rotundus) on yleisin kolmesta verivampyyrien eli verenimijöiden alaheimon (Desmodontinae, vanh. Desmontidae) jäsenestä.
Meksikondoggilepakko (Tadarida brasiliensis) on keskikokoinen lepakkolaji. Lajin yksilöt ovat tavallisesti noin yhdeksän senttiä pitkiä ja painavat noin 12–30 grammaa. Väriltään meksikondoggilepakot ovat tumman ruskeita tai harmaita.Sen lennon...
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Degu eli torvimyyrä (Octodon degus) on pienen rotan kokoinen jyrsijä, jota pidetään myös lemmikkinä.
Etelänmustavalas (Eubalaena australis) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä valaslaji. Laji on nykyään toipumassa sitä verottaneesta pyynnistä. Etelänmustavalaat syövät eläinplanktonia ja vaeltavat etelästä pohjoiseen vuodenaikojen mukaan....
Pohjanmerinorsu eli pohjanisohylje (Mirounga angustirostris) on suurikokoinen hyljelaji.
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Andienkissa eli vuoristokissa (Leopardus jacobita) on pieni kissaeläin, jonka elinaluetta ovat Etelä-Amerikan Andit. Se on suunnilleen kesykissan kokoinen, mutta sen häntä on pitempi ja tuuheampi. Häntä on raidallinen, pitkäkarvainen turkki...
Yökissa (Leopardus guigna syn. Oncifelis guigna) eli kodkod on Etelä-Amerikassa elävä harvinainen pieni kissaeläin. Yökissaa ei ole tutkittu vielä pitkään, eikä sen elintavoista siksi tiedetä juuri mitään.
Weddellinhylje (Leptonychotes weddellii) on varsinaisiin hylkeisiin kuuluva antarktinen hyljelaji. Se on maailman eteläisimpänä esiintyvä nisäkäslaji; levinneisyysalue kiertää Etelämantereen ympäri, mutta laji esiintyy erityisesti Antarktiksen...
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
Pitkäeväpallopää eli pallopäävalas eli pallopää eli grindvalas eli pallokas (Globicephala melas, aiemmin G. melaena) on kookas delfiinilaji, jota tavataan sekä maapallon pohjoisilla että eteläisillä merialueilla. Nisäkäsnimistötoimikunta on...
Chilenpussirotta (Dromiciops gliroides) on Etelä-Amerikassa tavattava pussieläinlaji, jota pidetään elävänä fossiilina. Chilenpussirotalle on annettu myös uusi nimi kolokolo.
Kääpiökaskelotti (Kogia breviceps) on kaskelottien heimoon kuuluva valaslaji.
Pikkukaskelotti (Kogia sima) on kaskelottien heimoon kuuluva hammasvalas. Se on maailman pienin kaskelottilaji. Pikkukaskelottia pidettiin 1960-luvun puoliväliin asti kuuluvana samaan lajiin kääpiökaskelotin kanssa.
Culpeo eli isoandienkettu (Lycalopex culpaeus) on Etelä-Amerikan länsi- ja eteläosissa tavattava petoeläin.
Krillihylje eli rapuhylje (Lobodon carcinophaga) on varsinaisten hylkeiden heimoon kuuluva nisäkäslaji, joka asustaa lähinnä Etelämantereen rannikolla ja ahtojääalueella. Vaeltavia yksilöitä tavataan toisinaan Uuden-Seelannin, Australian sekä...
Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata) on hetulavalaisiin kuuluva laji, joka elää sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon merialueilla. Lahtivalaita on maailmassa noin 500 000–700 000 yksilöä.
Vuorikissa (Leopardus geoffroyi, syn. Oncifelis geoffroyi) on Etelä-Amerikan luonnonvaraisista kissoista runsaslukuisin.
Kergueleninmerikarhu eli kergueleninhylje (Arctocephalus gazella) on Eteläisessä jäämeressä ja sen subantarktisilla lähivesillä elävä korvahyljelaji, joka on luettu turkishylkeisiin.Kerguelinmerikarhukoiras kasvaa 180 senttimetriä pitkäksi ja voi...
Patagonianmerileijona eli eteläamerikanisohylje eli harjasmerileijona (Otaria flavescens) on suuri eteläamerikkalainen korvahyljelaji.
Kirjodelfiini (Cephalorhynchus commersonii) on yksi neljästä kirjodelfiineihin kuuluvasta delfiinistä, jota tavataan Etelä-Amerikan eteläisimmällä rannikolla ja Kerguelen-saarilla Intian valtamerellä.Ensimmäiset havainnot kirjodelfiineistä teki...
Kääpiövalas (Caperea marginata) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä hetulavalaslaji. Se on niistä pienin ja sitä pidetään tavallisesti heimonsa ainoana lajina.
Lintukettu eli andienkettu (Lycalopex griseus) on Etelä-Amerikassa tavattava petoeläin. Lintukettu kuuluu eteläamerikankettujen (Lycalopex) sukuun. Lajia tavataan Chilessä, Argentiinassa, Perussa ja Falklandinsaarilla. Sen uhanalaisuusluokitus on...
Darwininkettu eli chiloensaarenkettu (Lycalopex fulvipes) on Chilessä tavattava eteläamerikankettu. Lajia esiintyy Chiloén saarella ja osassa rannikkoaluetta mantereen puolella. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen...
