Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs. Susi jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32–37 alalajiin, joista osa on jo kadonnut.Susi on levinnyt suureen osaan pohjoista pallonpuoliskoa arktisilta alueilta Meksikon ja Intian...
Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä. Sen eri alalajeja tavataan monilla alueilla Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Karhun pituus on 135–250 senttimetriä ja paino 60–300 kilogrammaa, uros on selvästi suurempi kuin...
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. Suomeen villisika on...
Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin: sen levinneisyysalue käsittää lähes koko Pohjois-Amerikan ja Euraasian. Lisäksi Pohjois-Afrikassa elää jonkin verran kettuja.Kettu on aikaisemmin...
Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Se on levinnyt istutettuna vieraslajina Ural-vuoriston länsipuolelle Eurooppaan. Suomeen se on vaeltanut sekä...
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Soopeli (Martes zibellina) eli nokinäätä (oletetusti aiemmin *nois gen. nokiin) on näätäeläin, joka esiintyy Pohjois-Aasiassa Ural-vuoristosta läpi Siperian Mongoliaan, Kiinaan, Pohjois-Koreaan ja Hokkaidōn saarelle Japaniin. Soopeli on ollut...
Kotihiiri (Mus musculus) on pieni ihmisasumusten ja varastojen liepeillä viihtyvä jyrsijälaji. Kotihiiri pääsee helposti asuinrakennusten sisätiloihin jopa alle senttimetrin kokoisesta kolosta ja erilaisten materiaalien läpi. Se on aktiivisin...
Ilves (Lynx lynx) on keskikokoinen kissaeläin, joka on yksi laajimmalle levittäytyneistä kissoista. Sen asuinalue käsittää suuren osan Euraasiaa, ja sen kanta on vahvimmillaan Venäjällä, Fennoskandiassa, Baltiassa ja Karpaateilla. Lajin...
Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.Aikuinen orava painaa keskimäärin noin 300 grammaa ja on häntineen noin 35 senttimetriä pitkä. Sen...
Kauluskarhu eli sepelkarhu eli Aasian mustakarhu (Ursus thibetanus) on Keski- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Kaukoidässä elävä karhulaji. Se voi kasvaa 180 senttimetriä pitkäksi ja 150 kilogramman painoiseksi.
Lumikko (Mustela nivalis) on pienin näätäeläin. Pienuus mahdollistaa saalistamisen myyrien lumeen kaivamissa koloissa. Lumikon lähisukulainen on sitä vain vähän suurempi kärppä. Lumikosta käytettyjä muita nimityksiä ovat pieni portimo (portimo on...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Leopardikissa eli bengalinkissalähde? eli aasianmetsäkissa (Prionailurus bengalensis) on pieni kissaeläin, joka elää itäisessä, kaakkoisessa ja eteläisessä Aasiassa. Sitä metsästetään etenkin Kiinassa sen kauniin turkin vuoksi, vaikka sitä paikoin...
Japaninhirvi eli japaninkauris eli japaninpeura (Cervus nippon) on jalohirvien (Cervinae) alaheimoon kuuluva hirvieläin (Cervidae), joka on alun perin kotoisin Itä-Aasiasta. Nykyisin sitä tavataan luontaisen elinalueensa ulkopuolelle istutettuna...
Harmaavalas (Eschrichtius robustus) on valaiden lahkoon kuuluva laji. Harmaavalaiden heimoon Eschrichtiidae kuuluu vain yksi suku Eschrichtius ja siihen yksi valaslaji, harmaavalas. Harmaavalaat vaeltavat vuosittain pitkiä matkoja päästäkseen...
Vesikauris eli kiinanvesikauris (Hydropotes inermis) on pienikokoinen hirvieläin, joka esiintyy alkuperäisenä itäisessä Aasiassa - Kiinassa ja Korean niemimaalla. Se on vesikauriiden alaheimon (Hydropotinae) ainoa laji, ja jaetaan kahteen alalajiin.
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla metsästyksen vuoksi.Suomessakin saukko on...
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Stellerinmerileijona eli beringinisohylje (Eumetopias jubatus) on korvahylkeiden heimon kookkain laji.
Myskihirvi (Moschus moschiferus) on itäisessä Aasiassa elävä uhanalainen sorkkaeläin. Aiemmin se luettiin hirvieläinten heimoon, mutta nykyisen luokituksen mukaan se kuuluu myskihirvien heimon ainoaan sukuun yhdessä kuuden muun lajin...
Vaivaishiiri (Micromys minutus) on pienikokoinen jyrsijälaji, jota tavataan Euroopassa ja Aasiassa. Se on vaivaishiirten (Micromys) suvun ainoa laji.Vankeudessa kasvatettuja vaivaishiiriä pidetään joskus lemmikkieläiminä. Luonnonvaraiset...
Kääpiökaskelotti (Kogia breviceps) on kaskelottien heimoon kuuluva valaslaji.
Pikkukaskelotti (Kogia sima) on kaskelottien heimoon kuuluva hammasvalas. Se on maailman pienin kaskelottilaji. Pikkukaskelottia pidettiin 1960-luvun puoliväliin asti kuuluvana samaan lajiin kääpiökaskelotin kanssa.
Siperiankärppä eli kolinski (Mustela sibirica) on näätäeläimiin (Mustelidae) kuuluva laji.Koiraan pituus on 28–39 senttimetriä, häntä 15–21 senttimetriä ja paino 650–820 grammaa. Naaraan vastaavat mitat ovat 25–30 senttimetriä, 13–16 senttimetriä ja...
Siperianmaaorava (Tamias sibiricus) on maaoravien sukuun kuuluva jyrsijälaji. Lajia tavataan osissa Pohjois-Aasiaa ja Euroopan puoleisella Venäjällä. Vieraslajina sitä tavataan useammassa Länsi-Euroopan maassa. EU:ssa se on haitallisten vieraslajien...
Juovadelfiini (Lagenorhynchus obliquidens) on pohjoisella Tyynellämerellä tavattava delfiinilaji. Sitä on aiemmin pidetty geneettisesti samana lajina kuin mustadelfiiniä, mutta nykyinen tieteellinen konsensus on, että ne ovat eri lajeja.
Isohevosenkenkäyökkö eli euroopanisoherkko (Rhinolophus ferrumequinum) on lepakko, joka elää Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Laji voi elää jopa 30-vuotiaaksi ja se on saanut nimensä hevosenkengän muotoisesta osasesta nenässään.
Lyhyteväpallopää eli isokuonopallopää eli pallopää (Globicephala macrorhynchus) on pallopäävalaisiin kuuluva delfiinilaji. On mahdollista että nykyisin lyhyteväpallopäihin luokiteltavat delfiinit kuuluvat kahteen lajiin, sillä Japanin lähivesillä on...
Täplähylje (Phoca largha) on pohjoisella Tyynellämerellä ja Jäämerellä tavattava hyljelaji.
Vesipäästäinen (Neomys fodiens) on Suomessa rauhoitettu nisäkäs.Lajin tieteellinen nimi muodostuu kreikan kielen sanoista neo (minä uin) ja mus (hiiri). Tieteellinen lajinimi, fodiens tarkoittaa kaivavaa. Vesipäästäinen on Suomen ainoa myrkyllinen...
Delfiinit (Delphinus) on delfiinien (Delphinidae) heimoon kuuluva valassuku. Suvun edustajat laskettiin pitkään yhdeksi ja samaksi lajiksi, mutta 1960-luvulta alkaen on katsottu, että kyseessä on kaksi eri lajia: pitempinokkainen ”nimilaji”...
