Juovadelfiini (Lagenorhynchus obliquidens) on pohjoisella Tyynellämerellä tavattava delfiinilaji. Sitä on aiemmin pidetty geneettisesti samana lajina kuin mustadelfiiniä, mutta nykyinen tieteellinen konsensus on, että ne ovat eri lajeja.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ni
NilviäissyöjäKa
KalansyöjätVe
VesieläimetEs
Esiyksilölliset eläimetLu
LuonnonvarainenNo
NomadiPo
PolygynySo
Sosiaaliset eläimetSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Mi
MigraatioP
alkaaJuovadelfiineissä on kolmea väriä. Leuka, kurkku ja vatsa ovat kermanvalkoisia. Kuono, evät, selkä ja selkäevän etuosa ovat tummanharmaita ja sivuilla on vaaleanharmaita laikkuja. Vaaleanharmaa raita kulkee silmien yläpuolelta selkäevän alle ja taakse, missä se paksunee pyrstöä kohden. Silmiä ympäröi tummanharmaa rengas.
Harmaakuvedelfiinistä juovadelfiinin erottaa helposti siitä, että niiden selkäevän takaosa on täysin selvästi erivärinen kuin etuosa.
Juovadelfiini on keskikokoinen laji. Naarailla on painoa 150 kg ja uroksilla 200 kg. Pituutta on noin kaksi ja puoli metriä, naaraat ovat parikymmentä senttiä uroksia lyhyempiä.
Niillä on keskimäärin kuusikymmentä hammasta.
Juovadelfiinit elävät Tyynenmeren pohjoisosissa, parhaiten ne viihtyvät viileillä ja lauhkeilla vesillä.
Juovadelfiini on erittäin aktiivinen laji, ja ne uskaltautuvat helposti veneidenkin läheisyyteen. Ne elävät laumassa, joka käsittää yleensä 90 yksilöä mutta on myös 300-päisiä ryhmiä.
Naaraat saavuttavat sukukypsyyden 7 vuoden ikäisenä. Tiineysaika on yksi vuosi. Niiden elinikä on reilut 40 vuotta.
Juovadelfiinit sopeutuvat hyvin vankeuteen. Lähes 50 delfiiniä on delfinaarioissa Pohjois-Amerikassa ja Japanissa.
Juovadelfiineille maistuu pääasiassa kummeliturska, anjovis, kalmari, silli, lohi ja turska.
