Lumileopardi (Panthera uncia, ennen Uncia uncia) on iso kissaeläinlaji, joka elää Keski-Aasian vuoristoissa.
Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin. Se on Rangifer-suvun ainoa laji. Pohjois-Amerikassa villeinä eläviä alalajeja nimitetään karibuiksi. Kesytetystä peurasta...
Tunturipöllö (Bubo scandiacus, synonyymi Nyctea scandiaca) on pohjoisella tundravyöhykkeellä tavattava suurikokoinen pöllölaji. Tunturipöllö on sopeutunut monin tavoin arktiseen elinympäristöönsä. Valkean sulkapeitteensä ansiosta se maastoutuu hyvin...
Przewalskinhevonen eli aasianvillihevonen eli mongolianvillihevonen (Equus ferus przewalskii, syn. Equus caballus przewalskii) on mongolialainen hevonen, joka juontaa juurensa esihistorialliselta ajalta. Przewalskinhevosen uskottiin pitkään olevan...
Saiga eli saiga-antilooppi (Saiga tatarica) on onttosarvisiin kuuluva, Euraasian aroilla elävä sorkkaeläinlaji. Lajin kanta on romahtanut viime vuosikymmeninä metsästyksen vuoksi, ja se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Mantšuriankurki (Grus japonensis) on itäaasialainen kurkilintu. Sen esiintymisalue käsittää Koillis-Kiinan, Venäjän kaakkoiskolkan, Hokkaidōn itäosan Japanissa sekä aivan viime vuosina myös Mongolian. Japanin kurjet ovat paikkalintuja, muu...
Lumikurki (Grus leucogeranus) on äärimmäisen uhanalainen kurkilintu.Lumikurki pesii Sahan tasavallan ja Länsi-Siperian alueella. Se on pitkän matkan muuttolintu. Itäiset populaatiot talvehtivat Jangtsejoella Kiinassa, keskimmäiset Keoladeon...
Isotrappi (Otis tarda) on suurikokoinen kurkilintu, joka elää Euraasian lauhkeilla alueilla. Laji on tavattu Suomessa kolme kertaa: vuosina 1806, 1853 ja 1942.
Keisarikotka (Aquila heliaca) on vähän tavallista maakotkaa pienempi ja heiveröisempi lintu, joka on harvinaistumassa koko Euroopassa ja Suomessa suurharvinaisuus.Aikaisemmin keisarikotkan alalajiksi luettu Espanjassa tavattava iberiankeisarikotka...
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Arokotka (Aquila nipalensis) on suurikokoinen päiväpetolintu; Suomessa suurharvinaisuus.
Joutsenhanhi (Anser cygnoid) on uhanalainen hanhilaji. Joutsenhanhen kesytettyä muotoa kutsutaan kyhmyhanheksi.
Myskihirvi (Moschus moschiferus) on itäisessä Aasiassa elävä uhanalainen sorkkaeläin. Aiemmin se luettiin hirvieläinten heimoon, mutta nykyisen luokituksen mukaan se kuuluu myskihirvien heimon ainoaan sukuun yhdessä kuuden muun lajin...
Kiljukotka (Clanga clanga, syn. Aquila clanga) on suuri petolintu. Se on noin 65 cm pitkä ja sen siipienväli on 160 cm. Vanha lintu on kokonaan lähes musta tai hyvin tummanruskea. Nuoret linnut ovat useimmiten myös hyvin tummia ja siiven...
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Tiikerihilleri eli kirjohilleri (Vormela peregusna) on keskikokoinen kirjava näätäeläin. Se on sukunsa ainoa laji.Tiikerihillerillä on lyhyet jalat ja pitkä selkä. Pään ja vartalon yhteispituus on 28–48 cm, häntä lisää eläimen pituutta 15–20 cm....
Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) on pienikokoinen uikkulintu. Lajin kuvaili ja nimesi Carl von Linné 1758.
Siperianmurmeli (Marmota sibirica) on osissa Mongoliaa, Venäjää ja Kiinaa tavattava murmeli. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Lajia uhkaa etenkin metsästys, joka on toisaalta johtanut...
Valkopääsorsa (Oxyura leucocephala) on pienikokoinen sorsalintujen (Anseriformes) lahkoon kuuluva lintu.Valkopääsorsaa tavataan Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen kanta on romahtanut voimakkaasti 1990-luvulla ja vuonna 2011 aikuisia...
Silmälasikurki (Grus vipio) on itäaasialainen kurkilintu. Sen elinympäristö käsittää Koillis-Mongolian, Koillis-Kiinan ja Venäjän kaakkoiskolkan. Se on muuttolintu, joka talvehtii Korean niemimaalla, Japanin eteläisillä saarilla sekä Kiinan...
Aromerikotka eli vanhalta nimeltään valkojuovamerikotka (Haliaeetus leucoryphus) on aasialainen päiväpetolintu, joka harvoin harhailee Suomeen asti. Se on globaalisti suojelun tarpeessa, jäljellä on eri arvioiden mukaan 2 500–10 000 yksilöä, IUCN:n...
Kiljuhanhi (Anser erythropus) on tundrahanhen läheinen sukulainen, uhanalaisin hanhilaji koko Euraasiassa. Lajin kanta pienenee, ja sen maailmankannaksi arvioidaan 24 000–40 000 yksilöä. Pohjoismaiden (Norja, Suomi, Ruotsi) pesimäkannaksi arvioitiin...
Idänkaulustrappi (Chlamydotis macqueenii) on trappien heimoon kuuluva kurkilintu. Lajin, silloisen alalajin, kuvaili ja nimesi John Edward Gray vuonna 1832.
Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen ja uhanalainen kyyhkylaji.
Kultasirkku (Schoeniclus aureolus) on äärimmäisen uhanalainen sirkkulaji.
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin...
Munkkikurki (Grus monacha) on Itä-Aasiassa elävä kurkilintu. Coenraad Jacob Temminck kuvaili lajin holotyypin Hokkaidosta ja Koreasta vuonna 1835.
Kiinansotka (Aythya baeri) on uhanalainen sorsalintu.
Ohotankuovi (Numenius madagascariensis) on itäaasialainen kahlaajalintu. Sen esiintymisalue käsittää itäisen Siperian Kamtšatkaan asti, Mongolian koillisosan ja Kiinan Mantšurian ja Ussurinmaassa. Se talvehtii laajalla alueella Kaakkois-Aasiassa ja...
Pohjansirkku (Schoeniclus rusticus) on varpuslintu, joka kuuluu sirkkujen heimoon.
Mongolianlokki (Larus relictus), myös Ichthyaetus relictus, on keskiaasialainen uhanalainen lokki. Se elää Mongoliassa, Kiinassa, Kazakstanissa ja Venäjällä. Pääosa noin 10 000 yksilön kannasta elää Kiinassa, Mongoliassa muutamassa paikassa,...
Siperianjokilohi (Hucho taimen) on suurin lohien heimon (Salmonidae) kaloista. Useimmissa kielissä, mm. venäjässä, ruotsissa, saksassa, ranskassa ja englannissa se tunnetaan nimellä taimen. Nimi on peräisin suomen kielen sanasta taimen (Salmo...
Aasianrääkkiäinen (Coturnicops exquisitus) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji, jota tavataan Itä-Aasiassa. Sen levinneisyysalue käsittää Venäjän Transbaikalin kaakkoisosan, Ussurinmaan eteläosan ja Kiinan Heilongjiangin itäosan. Laji on...
Amurinsampi (Acipenser schrenckii) on sampien heimoon kuuluva pohjakalalaji. Johann Friedrich von Brandt kuvasi lajin ensimmäisenä vuonna 1869.
