Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin tuotetusta kalasta ruohokarpin ja hopeakarpin ohella. Karpin vuosituotanto vuonna 2014 oli yli neljä miljoonaa tonnia.
Karppi lienee alun perin kotoisin Vähän-Aasian ja Kaspianmeren väliseltä seudulta, mistä se on varhain levinnyt laajalti sekä itään että länteen. Kiinassa sitä viljeltiin jo ennen täkäläisen ajanlaskun alkua. Euroopassa viljely alkoi Tonavan alueella esiintyneistä villeistä kannoista, ja munkit levittivät viljelyä ympäri maanosan. Altaissa viljellyt karpit olivat oleellinen osa keskiajan ruokakulttuuria varsinkin paastonajalla. Nykyään karppia esiintyy kaikilla mantereilla. Euroopassa sitä istutetaan enimmäkseen urheilukalastuksen tarpeisiin. Luontaisen elinalueensa ulkopuolelle siirretyistä karpeista on paikoitellen tullut uhka alkuperäisille lajeille, minkä vuoksi karppia pidetään nykyisin yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
Ravinnokseen karppi syö vesistön pohjasta kotiloita, simpukoita ja toukkia.
Karppi on yleinen ruokakala, ja erityisen käytetty se on ollut Keski-Euroopassa. Karppi on myös hyvin arvostettu osa juutalaista keittiötä, johon se kuuluu erityisesti juhlapäivinä. Karpin makuun saattavat vaikuttaa kalan koko ja sen kasvupaikka. Etenkin seisovissa lammissa kasvaneet karpit saattavat saada mutaisen maun. Suuriksi kasvaneiden kalojen liha on puolestaan rakenteeltaan karkeaa kasvupaikasta riippumatta. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan karpin maailmanlaajuinen kalansaalis oli vuonna 2014 145 566 tonnia ja kalankasvattamojen tuotanto samana vuonna oli 4 159 117 tonnia.
