Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioC
alkaaPunasotka on yleensä noin 42–49 cm pitkä ja painaa noin 700–970 g. Varsinkin naaraan ja nuoren koiraan tunnistaa matalasta otsasta ja isosta nokasta. Lento on muiden sotkien tapaan suoraviivaista ja nopeaa, mutta siipijuova ei erotu yhtä selvästi kuin tukka- tai lapasotkalla. Koiraan pää on punaruskea, mustassa nokassa on harmaa kärki ja punainen silmä. Sen vartalo on vaaleanharmaa. Naaraalla on vaalea silmärengas ja vaihtelevan vaalea naama. Nuoret urokset muistuttavat loppukesästä naarasta, mutta silmärengas puuttuu.
Vanhin suomalainen rengastettu punasotka on ollut 11 vuotta 1 kuukautta ja 16 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 23 vuotta ja 2 kuukautta vanha sotka.
Punasotkan pesimäalue ulottuu Euroopasta Pohjois-Aasian itäosiin. Se on muuttolintu, ja sen talvehtimisalue ulottuu Länsi- ja Etelä-Euroopasta sekä Pohjois-Afrikasta Kaakkois-Aasiaan ja Japaniin. Euroopan pesimäkanta on kooltaan 200 000–250 000 paria, joista noin 280 paria Britteinsaarilla. Venäjän kanta on 90 000–100 000 ja Turkin 500–1 000 paria.lähde? Vuonna 2012 koko maailman kannan kooksi arvioitiin 2 000 000–2 200 000 lintua.
Suomessa punasotkaa tavataan enimmäkseen eteläisessä Suomessa, mutta jossain määrin myös pohjoisempana. Vuonna 2010 Suomen pesimäkannaksi arvioitiin 10 000–13 000 paria.
Suomen kanta on pienentynyt ja vuonna 2010 laji luokiteltiin Suomessa vaarantuneeksi. Sitä ennen se oli elinvoimainen. Vuonna 2015 punasotka luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi ja vuodesta 2019 lähtien se on ollut äärimmäisen uhanalainen.
IUCN on luokitellut lajin maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi vuodesta 2012 lähtien. Sitä ennen laji luokiteltiin elinvoimaiseksi.
Punasotka viihtyy parhaiten ruohostorantaisilla lintujärvillä ja merenlahdilla. Niukkaruohostoisilla järvillä ja merenlahdilla vain harvakseltaan. Saaristomeren sisäsaaristossa pesii pieni kanta lokkiluodoilla. Punasotkat karttavat pieniä vesistöjä.
Punasotka hankkii ravintonsa sukeltamalla pohjasta kotiloita, simpukoita ja muuta vastaavaa sekä vesikasvien siemeniä.
Punasotka rakentaa pesänsä tulvaniitylle, saraikkoon tai muualle veden partaalle. Pesä on yleensä ruokokeon päällä, joskus myös kelluspesä tai piisamin pesän päällä.
Naaras munii toukokuussa 4–16 harmaanvihreää munaa, joita se hautoo 22–28 vuorokautta. Poikaset itsenäistyvät tultuaan lentokykyisiksi noin 7–9 viikon ikäisenä.
