Meghalaya
22 lajit
Meghalaya on Intian osavaltio maan koillisosassa Bangladeshin vastaisella rajalla.
Maantiede
Meghalayan pinta-ala on 22 429 km². Leveyttä alueella on noin 300 kilometriä ja pituutta noin 100 kilometriä. Osavaltion alue rajautuu etelässä ja lounaassa Intian Bangladeshin vastaiseen rajaan ja pohjoisessa naapuriosavaltio Assamin rajaan. Osavaltion alue koostuu vuoristoisesta ylängöstä, joka on erillinen osa Deccanin ylänköä. Garo Hills vuoret kohoavat Brahmaputrajoen laaksosta liittyen myöhemmin Khasi Hills ja Jaintia Hills-vuoriin. Osavaltion vuorten keskikorkeus vaihtelee 1 220 metristä 1 830 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vuorten kokonaisuus muodostaa pöytävuorien massiivin, jota halkovat pääasiassa itä-länsi suuntaiset harjanteet. Alueen useat joet ovat kaivertaneet vuoriin syviä laaksoja. Joista ehkä huomattavin on Umiam-Barapani. Alueella on useita vesiputouksia ja se on myös altis maanjäristyksille.
Meghalayan sää vaihtelee korkeuden mukaan. Khasi ja Jaintia Hillsin seuduilla sää on leuto, kun taas matalampien Garo Hills-vuorten seudulla ilma on kuumempaa ja kosteampaa. Pääkaupunki Shillongissa osavaltion keskiosasta itään keskilämpötila on elokuisin keskimäärin 21–23 °C ja tammikuisin 8–10 °C. Meghalayassa vallitsee monsuuniilmasto ja monsuunikausi kestää toukokuusta syyskuuhun. Vuotuinen keskimääräinen sadanta on noin 2 600 mm. Sdanta vaihtelee jonkin verran paikan mukaan. Meghalayassa sijaitseva Cherrapunji on yksi maailman sateisimmista paikoista. Ensimmillään sadetta on mitattu jopa 17 800 mm vuodessa.
Suuret osat Meghalayaa ovat metsien peitossa. Metsien puita ovat esimerkiksi männyt, magnoliat, intianmerantipuu ja bambut. Alueen eläimistöön lukeutuvat esimerkiksi aasiannorsu, intiantiikeri, kauriit, sambarhirvi villisiat, gauri, apinat, riikinkukko ja sarvinokat. Puuleopardi on Meghalayan tunnuseläin, pyhämaina tunnuslintu, intianjemane (Gmelina arborea) tunnuspuu ja Cypripedium calceolus tunnuskukka.
Meghalaya on Intian osavaltio maan koillisosassa Bangladeshin vastaisella rajalla.
Maantiede
Meghalayan pinta-ala on 22 429 km². Leveyttä alueella on noin 300 kilometriä ja pituutta noin 100 kilometriä. Osavaltion alue rajautuu etelässä ja lounaassa Intian Bangladeshin vastaiseen rajaan ja pohjoisessa naapuriosavaltio Assamin rajaan. Osavaltion alue koostuu vuoristoisesta ylängöstä, joka on erillinen osa Deccanin ylänköä. Garo Hills vuoret kohoavat Brahmaputrajoen laaksosta liittyen myöhemmin Khasi Hills ja Jaintia Hills-vuoriin. Osavaltion vuorten keskikorkeus vaihtelee 1 220 metristä 1 830 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vuorten kokonaisuus muodostaa pöytävuorien massiivin, jota halkovat pääasiassa itä-länsi suuntaiset harjanteet. Alueen useat joet ovat kaivertaneet vuoriin syviä laaksoja. Joista ehkä huomattavin on Umiam-Barapani. Alueella on useita vesiputouksia ja se on myös altis maanjäristyksille.
Meghalayan sää vaihtelee korkeuden mukaan. Khasi ja Jaintia Hillsin seuduilla sää on leuto, kun taas matalampien Garo Hills-vuorten seudulla ilma on kuumempaa ja kosteampaa. Pääkaupunki Shillongissa osavaltion keskiosasta itään keskilämpötila on elokuisin keskimäärin 21–23 °C ja tammikuisin 8–10 °C. Meghalayassa vallitsee monsuuniilmasto ja monsuunikausi kestää toukokuusta syyskuuhun. Vuotuinen keskimääräinen sadanta on noin 2 600 mm. Sdanta vaihtelee jonkin verran paikan mukaan. Meghalayassa sijaitseva Cherrapunji on yksi maailman sateisimmista paikoista. Ensimmillään sadetta on mitattu jopa 17 800 mm vuodessa.
Suuret osat Meghalayaa ovat metsien peitossa. Metsien puita ovat esimerkiksi männyt, magnoliat, intianmerantipuu ja bambut. Alueen eläimistöön lukeutuvat esimerkiksi aasiannorsu, intiantiikeri, kauriit, sambarhirvi villisiat, gauri, apinat, riikinkukko ja sarvinokat. Puuleopardi on Meghalayan tunnuseläin, pyhämaina tunnuslintu, intianjemane (Gmelina arborea) tunnuspuu ja Cypripedium calceolus tunnuskukka.
