Intianriikinkukko
Riikinkukko eli intianriikinkukko (Pavo cristatus) on luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa tavattava suurikokoinen kanalintu. Laji on domestikoitunut ja sitä pidetään eläintarhoissa ja puutarhoissa ympäri maailmaa. Riikinkukko on Intian kansallislintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ma
MaanpäällinenAr
ArboreaalinenEs
Esiyksilölliset eläimetRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Se
SeurakuntaPo
PolygynySo
Sosiaaliset eläimetEi
Ei siirtolainenI
alkaaVe
Vetovoiman taitoAr
AristokraatitSi
Siniset eläimetRiikinkukkokoiraat voivat kasvaa 2,3 metriä pitkiksi ja pidentyneiden pyrstön peitinhöyhenten pituus on yli puolet linnun kokonaispituudesta. Koiraan pyrstön peitinhöyhenet eli laahus voi kasvaa noin 1,5 metrin mittaiseksi. Täysikasvuinen koiras painaa 4–6 kg. Naaras (riikinkana) kasvaa harvoin yli metrin mittaiseksi ja painaa n. 2,75–4 kg. Koiraan laahuksen höyhenet ovat väriltään vihreät ja niissä on pronssinväriset ja siniset silmäkuviot. Koiraan pitkä kaula on väriltään kiiltävän sininen ja päälaella on sininen töyhtö. Luonnonvaraiten koiraiden siiven peitinhöyhenet selväpiirtoisen mustavalkoraitaisia. Ulkonäöltään riikinkukkokoiras muistuttaa viherriikinkukkokoirasta (Pavo muticus), joka eroaa siitä esimerkiksi vihreän kaulan ja erilaisen töyhdön perusteella. Riikinkukoilla tunnetaan erilaisia mutaatioita, esimerkiksi valkoisia tai tummasiipisiä yksilöitä. Luonnonvärinen naaras on selästään harmaanruskea ja vatsastaan valkoinen. Niskan höyhenet ja päälaen töyhtö ovat naaraalla vihreät.
Luonnonvaraisena riikinkukkoa tavataan Intiasta, Pakistanista, Nepalista, Bhutanista, Bangladeshista ja Sri Lankasta. Linnun elinympäristöä ovat kosteiden metsien pohjakerrokset erityisesti jokien läheisyydessä. Lajia tavataan myös kylistä ja kaupunkien puistoista.
Foinikialaiset toivat riikinkukkoja Syyriaan noin 1000 eaa. ja Aleksanteri Suuri toi lintuja matkoiltaan hallitsemilleen Välimeren alueille. Riikinkukkoja pidettiin myös arvossa Rooman valtakunnan aikana ja keskiajalla, jolloin niitä siirrettiin muuallekin Eurooppaan.
Riikinkukot ovat kaikkiruokaisia ja syövät siemeniä, hedelmiä, hyönteisiä ja pieniä matelijoita sekä nisäkkäitä. Ravintonsa lintu etsii aamuvarhaisella ja hieman ennen auringonlaskua.
Riikinkukot eivät ole kovin hyviä lentämään ja pakenevat saalistajia mieluummin juoksemalla kuin lentämällä. Ne kuitenkin lentävät yöpymään korkealle puihin ja ylittävät jokia lentämällä.
Riikinkukot elävät pienissä ryhmissä, joissa on yksi koiras ja kolmesta viiteen naarasta. Pesimäaikana linnut kokoontuvat yhteen ja koiraat esiintyvät naaraille levittelemällä pyrstöjään. Jokaisella koiraalla on oma reviirinsä ja reviirit sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Naaraat kulkevat reviiriltä toiselle ja valitsevat sopivan koiraan. Yksi koiras pariutuu yleensä kahden naaraan kanssa. Riikinkukon pesä sijaitsee maassa tai jopa rakennuksessa. Naaras munii kolmesta kuuteen munaa, joiden haudonta kestää noin kuukauden ajan. Poikaset kykenevät seuraamaan emoaan noin kahden tunnin kuluttua kuoriutumisestaan.
