Kääpiösika
1 lajit
Kääpiösika eli pikkusika (Sus salvanius, syn. Porcula salvania) on erittäin uhanalainen sikojen heimoon kuuluva pienikokoinen sorkkaeläin. Kääpiösika eli aikaisemmin Bhutanissa, Intiassa ja Nepalissa, mutta nykyään sitä tavataan enää vain Intiassa Assamin luoteisosasta muutamasta paikasta Manasin kansallispuistossa. Suomen Lajitietokeskus suosittelee käyttämään lajista nimeä pikkusika.
Kooltaan kääpiösiat ovat 55–71 cm ja painoltaan 7–12 kg. Väriltään eläimet ovat mustanruskeita. Vastasyntyneet poikaset ovat vaaleanpunaisia, mutta niiden väri vaihtuu kahden viikon sisällä vaalean ruskeaksi. Jalat ovat kääpiösialla lyhyet ja häntä lähes olematon. Uroksilla on pienet torahampaat.
Kääpiösika elää korkeissa ruohikoissa. Tavallisesti 4–5 yksilön ryhmissä. Ryhmissä on yksi uros ja vähintään yksi aikuinen naaras sekä muutamia nuoria. Kääpiösikanaaraat saavat sadan päivän kantoajan jälkeen tavallisesti 3–6 poikasta. Pääasiallisena ravintonaan kääpiösiat käyttävät juuria ja muita kasvinosia, mutta voivat syödä myös munia, hyönteisiä, nuori lintuja sekä matelijoita. Käyttäytymiseltään kääpiösiat ovat hermostuneita ja nopeita liikkeissään, eikä niillä ei ole sukulaislajinsa villisian tapaisia torahampaita.
Suurimmat uhat eläimille ovat elinympäristön tuhoutuminen, hakkuut, maanviljely ja metsästys. Kääpiosikakanta on kasvanut 2000-luvulla siirtoistutusten myötä; vuonna 1996 kääpiosikoja arvioitiin olevan alle 200, kun vuonna 2014 niitä oli noin 275.
Kääpiösika eli pikkusika (Sus salvanius, syn. Porcula salvania) on erittäin uhanalainen sikojen heimoon kuuluva pienikokoinen sorkkaeläin. Kääpiösika eli aikaisemmin Bhutanissa, Intiassa ja Nepalissa, mutta nykyään sitä tavataan enää vain Intiassa Assamin luoteisosasta muutamasta paikasta Manasin kansallispuistossa. Suomen Lajitietokeskus suosittelee käyttämään lajista nimeä pikkusika.
Kooltaan kääpiösiat ovat 55–71 cm ja painoltaan 7–12 kg. Väriltään eläimet ovat mustanruskeita. Vastasyntyneet poikaset ovat vaaleanpunaisia, mutta niiden väri vaihtuu kahden viikon sisällä vaalean ruskeaksi. Jalat ovat kääpiösialla lyhyet ja häntä lähes olematon. Uroksilla on pienet torahampaat.
Kääpiösika elää korkeissa ruohikoissa. Tavallisesti 4–5 yksilön ryhmissä. Ryhmissä on yksi uros ja vähintään yksi aikuinen naaras sekä muutamia nuoria. Kääpiösikanaaraat saavat sadan päivän kantoajan jälkeen tavallisesti 3–6 poikasta. Pääasiallisena ravintonaan kääpiösiat käyttävät juuria ja muita kasvinosia, mutta voivat syödä myös munia, hyönteisiä, nuori lintuja sekä matelijoita. Käyttäytymiseltään kääpiösiat ovat hermostuneita ja nopeita liikkeissään, eikä niillä ei ole sukulaislajinsa villisian tapaisia torahampaita.
Suurimmat uhat eläimille ovat elinympäristön tuhoutuminen, hakkuut, maanviljely ja metsästys. Kääpiosikakanta on kasvanut 2000-luvulla siirtoistutusten myötä; vuonna 1996 kääpiosikoja arvioitiin olevan alle 200, kun vuonna 2014 niitä oli noin 275.
