Australianhaukka (Erythrotriorchis radiatus) on australaasiankanahaukkojen sukuun kuuluva lintulaji. Se on kotoperäinen Australiassa, sen pohjois- ja itäosissa, idässä 33°S leveyspiirin pohjoispuolella ja lännessä 19°S, mutta sen elinalue on supistunut idässä 28°S leveyspiirin eteläpuolella ja on käytännössä hävinnyt Uudesta Etelä-Walesista. Populaation suuruudeksi on arvioitu 700 paria, joista 100 on Tiwisaarilla, jossa populaatio voi olla erillinen.
Laji oli aiemmin luokiteltu vaarantuneeksi, mutta se muutettiin vuonna 2012 silmälläpidettäväksi, kun populaatio oli havaittu aiemmin arvioitua suurempi. Se on edelleen pieni, ja sen arvioidaan olevan pienenemässä. Seurannan myötä laji saattaa tulevaisuudessa tulla luokitetuksi jälleen uhanalaiseksi.
Australianhaukka elää rannikolla ja sen tuntumassa korkeissa avoimissa metsissä, trooppisilla savanneilla, joita halkovat metsäiset joet, sekä sademetsien laitamilla. Se rakentaa pesän risuista yli 20 metrin korkuisiin puihin alle kilometrin päähän vesiväylästä tai kosteikosta.
Se saalistaa avoimissa metsissä ja jokivarsien galleriametsissä 200 neliökilometrin laajuisella alueella, ja saalista ovat keskikokoiset ja suuret linnut ja myös käärmeet. Talvella se näyttää Itä-Australiassa muuttavan pesimäalueiltaan rannikon tasangoille, missä se syö usein kosteikoilta saalistamiaan vesilintuja.
Sen merkittävin vähenemisen syy on ollut metsien raivaaminen viljelysmaaksi, ja pohjoisessa se on edelleen merkittävä uhkatekijä. Vähenemiseen vaikuttaa myös saaliseläinten väheneminen eri syistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Liitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Ei
Ei siirtolainenR
alkaaAustralianhaukan pituus on 45–60 cm. Se on suuri, voimakas punertavanruskea haukka. Aikuisen pää on vaalea, tummajuovainen, siivet ovat alta kaksiväriset, peitinsulista keskikokoiset ja pienet ovat punaruskeat, muuten valkoiset mustin juovin. Aikuinen koiras on alta punaruskea, aikuinen naaras paljon vaaleampi ja voimakkaasti mustajuovainen. Nuoren linnun pää on punaruskea.
Sen erottaa muista petolinnuista pykäreunaisen punaruskeasta yläpuolesta ja reisistä, jotka näkyvät selvästi tarkkailijasta poispäin lentävällä linnulla.
Sen ääni vaihtelee kirkunasta rupattelevaan ääntelyyn. Koiraiden sanotaan kuulostavan ärtyisiltä kähiseviltä, naaraat taas kuulostavat korviasärkevän kimakoilta.
