Australianhuntulavastaja (Sericulus chrysocephalus) on itäisessä Australiassa tavattava lavastajiin kuuluva varpuslintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Fr
FrugivoreKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Zo
ZoochoryMa
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ovipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Po
PolygynyMo
Moniavioiset eläimetPolygamia eli moniavioisuus on avioliiton muoto, jossa yhdellä henkilöllä on samanaikaisesti useita aviopuolisoita. Polygamialla on kolme muotoa...
Yk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenR
alkaaKooltaan australianhuntulavastaja on noin 24–28 cm koiraan ollessa hieman naarasta pienikokoisempi. Aikuinen koiras on väritykseltään keltainen ja musta. Koiraan päälaki, niska ja siipien kärjet ovat väriltään kirkkaan keltaiset. Otsa on oranssin punainen. Muuten koiras on höyhenpuvultaan kiiltävän musta. Koiraan höyhenpuvun kehittyminen kestää kahdesta viiteen vuotta.. Naaras on huomattavasti koirasta värittömämpi. Naaras on vaaleanruskean ja valkoisen kirjava ja naaraan päälaki on tummanruskea. Naaras on myös koirasta pitkäpyrstöisempi. Nuoret australianhuntulavastajat muistuttavat ulkonäöltään naarasta.
Australiahuntulavastaja on metsien lintu laji. Erityisesti laji viihtyy kosteissa metsissä ja sademetsissä. Lintua tavataan Australian itäosista Queenslandin ja Uuden Etelä-Walesin osavaltioista.
Australianhuntulavastajan pääasiallinen ravinto ovat hedelmät. Toisinaan se etsii myös hyönteisiä puiden lehdiltä tai pyydystää niitä ilmasta.
Koiraat rakentavat naaraita houkutellakseen käytävämallisia lehtimajoja, jotka ovat ylhäältä avoimia, risuista. Majat rakennetaan muutaman sadan metrin päähän muiden koiraiden rakennelmista. Koiras koristelee majansa sisäpuolen ruskeilla, vihreillä ja kellertävillä kotiloilla, lehdillä, marjoilla ja kukilla. Koiraat voivat pesiä useiden naaraiden kanssa pesimäkauden aikana, joka kestää syyskuusta maaliskuulle.
Varsinainen pesä on naaraan rakentama matala lautasmainen ja tehty risuista. Naaras munii yleensä kaksi kermanväristä munaa. Koiras ei osallistu millään tavoin poikasten haudontaan tai ruokkimiseen vaan se on täysin naaraan vastuulla. Haudonta kestää noin kolmen viikon ajan ja poikaset poistuvat pesästä niin ikään kolmen viikon kuluttua kuoriutumisestaan. Naaras ruokkii poikasiaan hyönteisravinnolla.
