Isohevosantilooppi (Hippotragus equinus) on hevosantilooppeihin kuuluva eläin. Sen ruumis on 250–260 cm:n pituinen ja säkäkorkeus on 150–160 cm. Eläin painaa n. 260–300 kg ja sen hännän pituus on 50–70 cm.
Hä
HämäräKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Gr
GraminivoreFo
FolivoreMa
MaanpäällinenKu
Kursorinen eläinEs
Esiyksilölliset eläimetLa
LaiduneläimetLaidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hytt...
La
Laiduntavat eläimetNo
NomadiRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Po
PolygynySo
Sosiaaliset eläimetPa
PaimentaminenLauma merkitsee isoa joukkoa eläimiä. Sana liitetään useimmiten nisäkkäisiin, kun taas esimerkiksi suurta lintu- tai kalajoukkoa kutsutaan pa...
Do
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenR
alkaaUros on kooltaan noin neljänneksen tai viidenneksen suurempi kuin naaras. Sen sarvet (50–70 cm) ovat käyrät ja oleellisesti lyhyemmät kuin mustahevosantiloopilla. Niskassa ja hartioissa on tumma harja, ja hieman vaatimattomampana se on myös kaulan alla.
Isohevosantilooppia tavataan myös Afrikassa Saharan eteläpuolisilla alueilla lukuun ottamatta Guineanlahden rannikon sademetsäaluetta ja suurinta osaa Etelä-Afrikasta. Länsi-Afrikassa laji on uhanalainen, muualla varsin harvinainen. Isohevosantiloopilla on vakaa kanta vain suojelualueilla.
Sen elinympäristöä ovat ruohikkoiset alueet, savanni ja suojaiset metsät lähellä sopivia juomapaikkoja.
Isohevosantilooppi elää yksikseen, pareittain tai pienissä, noin 25 eläimen laumoissa. Laumaa johtaa hallitseva uros.
Ravinnosta pääosa on ruohoa, jossakin määrin myös pensaiden lehtiä ja hedelmiä.
Naaralla kanto-aika kestää 9 kuukautta ja se saa yhden jälkeläisen. Naaraat hakeutuvat synnytyksen jälkeen omiin laumoihinsa.
